
Sdp:n puheenjohtaja ei hyväksy ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivitystä yhdeltä osin. Päivityksessä käsitellään ydinaseita, mutta Lindtman vaatii julistuksen sijaan ydinaseiden kirjaamista lakiin. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Suomessa ulkopolitiikkaa on perinteisesti harjoitettu melko suurella yhteisymmärryksellä, ja erimielisyyksiä syntyy harvoin.
Hallitus on saanut päätökseen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivityksen, sillä maailman tilanne on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
Oppositiopuolue Sdp on pääosin samaa mieltä hallituksen uusista linjauksista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta ydinaseet aiheuttavat edelleen erimielisyyksiä Sdp:n sisällä.
Puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) toteaa IS:lle, että pelkkä kirjaus ydinaseista ei ole riittävä, vaan ydinaseita koskevat asiat on kirjattava lakiin.
– Ydinaseita koskeva kirjaus näyttää olevan suunnilleen siinä muodossa, kuin hallitus ilmoitti viime viikolla oppositioille. Pelkkä julistus olisi niin merkittävä muutos Suomen pitkän aikavälin ydinasepolitiikassa, että se ei meille riitä, Lindtman sanoi.
Eli vaaditte edelleen lakiin ydinaseiden kirjaamista?
– Kyllä. Pelkkä julistus ei riitä. Esimerkiksi pääministeri totesi vielä kaksi vuotta sitten selvästi, että Suomella ei ole tarvetta muuttaa ydinenergialakia. Tämä osoittaa, kuinka poliittiset julistukset ovat alttiita muutoksille, Lindtman vastasi.
– Lakiin kirjattavat rajoitteet ovat selkeitä, Lindtman jatkoi.

Hallitus linjasi ulko- ja turvallisuuspolitiikan päivityksessään ydinaseista, mutta tämä ei riitä Antti Lindtmanin Sdp:lle. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Hallitus ja erityisesti Sdp oppositiosta ovat olleet jo viikkojen ajan ydinasekysymyksessä omissa näkemyksissään sen jälkeen, kun hallitus ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) toivat asian esille ilman ennakkokeskusteluja kaikkien puolueiden kanssa.
– Viime viikkojen keskusteluissa ainoa vaihtoehto on ollut, että poistetaan kaikki rajoitukset ydinenergialaista. Meidän käsityksemme on, että näin ei ole, Lindtman kertoi.
– Pidämme kiinni Suomen vakiintuneesta ydinasepolitiikan selkeästä linjasta, jossa lakiin kirjattuna rajoitteet ovat selkeät. Pelkkä julkilausuma selontekoon ei meille riitä, Lindtman tiivisti Sdp:n kantaa ydinasekysymyksessä.
– Kansakunnan politiikkaa ei voi muuttaa kuin moottoriveneellä ajettaisiin. Kyse on suuresta valtamerilaivasta, jossa tulisi pyrkiä laajaan konsensukseen. Nyt hallitus ei valitettavasti näin toiminut, Lindtman sanoi.
Itse linjauksesta puolueet eivät ole kovin erimielisiä.
Hallitus toteaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivityksessään, että Suomeen ei tule ydinaseita.
– Suomi on täysin sitoutunut Naton yhteiseen pelotteeseen ja puolustukseen sekä osallistuu Naton ydinpelotetta koskevaan työhön.
– Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana.
– Suomi on sitoutunut ydinsulkusopimukseen (NPT) ja muihin kansainvälisiin velvoitteisiinsa, eikä Suomesta siten tule ydinasevaltiota.
– Pidämme tärkeänä tiivistä vuoropuhelua ydinasepolitiikasta läheisten liittolaistemme kanssa. Suomi on valmis tarkastelemaan uusia yhteistyömuotoja. Suomi muodostaa itsenäisesti kantansa kaikkiin ydinpelotetta koskeviin kysymyksiin, hallitus lausuu ydinaseista selonteon päivityksessään.
Kyseessä on siis ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivitys, ei uusi selonteko.

Ulkoministeri Elina Valtonen esitteli päivällä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivityksen keskeiset asiat. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Selonteon päivityksessä muun muassa todetaan, että Yhdysvalloista on tullut arvaamaton Donald Trumpin aikana, ja Yhdysvallat on halukkaampi käyttämään sotilaallista voimaa ja myös puuttumaan Euroopan valtioiden sisäpolitiikkaan.
Toisaalta Yhdysvaltoja pidetään tärkeänä kumppanina niin sotilaallisesti kuin taloudellisesti, ja suhteet nähdään hyviksi ja yhteistyö on läheisempää kuin koskaan.
Venäjästä selonteon päivityksessä on yksi merkittävä uusi linjaus. Uuden linjauksen mukaan – kun suhteet Ukrainan hyökkäyssodan jälkeen Venäjän kanssa joskus normalisoituvat – Venäjä ei ole Suomelle enää erityisasemassa. Venäjä-suhde ei palaa entiselleen, vaan Suomi tulee aikanaan tekemään yhteistyötä Venäjän kanssa samassa linjassa EU-kumppaneidensa kanssa.