Hallitus reagoi turvallisuutta vaarantaviin yritysostoihin

Suomen turvallisuuteen kohdistuvien ulkomaisten tahojen yrityskauppoihin puuttumiseen on kehitteillä lainsäädännöllisiä keinoja, kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen STT:lle.
– Lainsäädännön keskeinen tavoite on, että energiaan, teknologiaan ja muuhun kriittiseen infrastruktuuriin liittyviin ulkomaisiin omistuksiin voidaan puuttua tehokkaammin, mikäli niiden arvioidaan aiheuttavan turvallisuusriskejä, Häkkänen toteaa STT:n haastattelussa.
Häkkänen mainitsee STT:lle esimerkkinä ydinvoimalan, jonka rakentaminen Pyhäjoelle oli suunniteltu Fennovoiman ja venäläisen Rosatomin yhteistyönä.
Sen vastapainoksi hallitus ei ole vielä löytänyt lainsäädännöllistä ratkaisua siihen, miten venäläisten tekemät kiinteistökaupat voitaisiin estää jälkikäteen.
– Tämä jälkikäteinen valvonta on edelleen arvioinnissa. Pidemmällä aikavälillä tähänkin on löydettävä ratkaisut, mutta tämä uudistus saattaa siirtyä ensi vaalikauteen, Häkkänen sanoo STT:lle.
Hallitus ja Häkkänen ovat kieltäneet kuluvalla kaudella useita kertoja EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisten ostajien kiinteistöhankintoja.
Esimerkiksi maaliskuussa tehtiin kuusi kielteistä lupapäätöstä.
Kielteisten päätösten kohteena olevat kiinteistöt sijaitsevat Imatralla, Savonlinnassa, Kittilässä, Raaseporissa, Parikkalassa ja Sysmässä.
Kiinteistöjä oli tarkoitus hankkia liiketoimintaan sekä asuin- ja virkistyspaikoiksi. Luvanhakijat ovat Venäjän, Uzbekistanin, Kiinan ja Kanadan kansalaisia tai mainittujen maiden kansalaisten omistamia yrityksiä.
Puolustusministeriö voi estää kiinteistöhankinnat, mikäli ne voivat uhata Suomen kansallista turvallisuutta.