Huoltovarmuuskeskus esitteli huolestuttavan skenaarion – näin Suomi voisi ajautua konfliktiin.

HVK:n skenaariossa Suomi ajautuisi sotatilanteeseen sen jälkeen, kun venäläinen hävittäjä putoaisi sen alueelle. Kuva: JP Mikola

Lue tiivistelmä

Huoltovarmuuskeskus on esitellyt kuvitteellisen skenaarion, jossa Venäjä aloittaa sodan Suomessa.

Kriisi käynnistyy poliittisella painostuksella ja kyberhyökkäyksillä, ja tilanne kärjistyy venäläisen hävittäjän pudotessa Suomeen.

Venäjä kohdistaisi iskuja kriittiseen infrastruktuuriin, kuten Kilpilahden öljyjalostamoon ja Inkoon kaasuterminaaliin.

Sota laajentuisi merkittäväksi konfliktiksi, ja Suomi siirtyisi sotatalouteen, jossa kulutustavaroita säännösteltäisiin.

Näytä lisää

Huoltovarmuuskeskus on julkaissut kuvitteellisen skenaarion, jossa Venäjä aloittaa kriisin Suomessa.

Skenaarion taustalla on sota Ukrainassa, joka on päättynyt aselepoon, Venäjän ja Kiinan yhteistyön syventyminen sekä Yhdysvaltojen vetäytyminen Euroopasta.

Huoltovarmuuskeskuksen pääjohtaja Janne Känkänen toteaa tiedotteessa, että yritykset ovat pitkään toivoneet skenaariota, jonka avulla ne voivat valmistautua kriisitilanteisiin.

– Skenaarion julkaisemisella haluamme varmistaa, että mahdollisimman monella yrityksellä on mahdollisuus valmistautua ja harjoitella yhtenäisin perustein myös äärimmäisissä tilanteissa, Känkänen sanoo.

Skenaariossa Venäjä painostaa Suomea poliittisesti esimerkiksi Ahvenanmaan hallinnasta, ja Naton rooli nähdään Venäjällä yhä suurempana uhkana.

Kuvitteellisessa tilanteessa Venäjä järjestää kesän ja syksyn aikana suuria sotaharjoituksia Suomen lähialueilla. Suomeen kohdistuu myös intensiivistä tiedustelutoimintaa ja poikkeamailmoituksia.

Itärajan tilanne kärjistyy, ja Suomen sisäpolitiikassa tyytymättömyys kasvaa. Samalla Suomen maariski markkinoilla nousee.

Skenaariossa eletään loppusyksyä, ja Suomeen ennustetaan ankaraa pakkastalvea. Myös Perämerelle ennustetaan vaikeaa jäätalvea.

Suomalaisten IT-palveluihin ja digijärjestelmiin kohdistuisi suuria häiriöitä. Odotettavissa olisi ongelmia kriittisissä digitaalisissa järjestelmissä, satamien toiminnassa ja satelliiteissa.

Haasteita esiintyisi myös lääkkeiden saatavuudessa, työvoiman riittävyydessä sekä rahoitus- ja maksujärjestelmissä. Ongelmat johtaisivat luottamuksen heikkenemiseen viranomaisiin.

Tilanne kärjistyisi sotatilanteeksi, kun venäläinen hävittäjä putoaisi Suomeen. Samalla Puolustusvoimat ja muut viranomaiset nostaisivat valmiuttaan. Valtioneuvosto julistaisi Suomessa poikkeusolot.

Venäjä aloittaisi Suomessa kuusi päivää poikkeusolojen julistamisen jälkeen ”sotilaallisen erikoisoperaation”, johon kuuluisi muun muassa sabotaaseja ja laajoja ohjus- ja drooni-iskuja Suomeen.

Myös yrityksiin kohdistuisi voimakasta vaikuttamista. Skenaariossa Venäjä iskisi kriittisiin toimintoihin, kuten Kilpilahden öljyjalostamoon, Inkoon kaasuterminaaliin ja Etelä-Suomen satamiin.

Iskut aiheuttaisivat merkittävää vahinkoa kriittiselle infrastruktuurille.

Ensimmäisten iskujen jälkeen HVK:n skenaariossa sota laajentuisi laajamittaiseksi konfliktiksi, jossa siviilikohteisiin kohdistuisi yhä enemmän iskuja.

Suomi siirtyisi sotatalouteen, mikä vaikuttaisi muiden julkisten palveluiden rahoitukseen. Esimerkiksi sosiaalipalvelujen rahoitusta vähennettäisiin, kun puolustusinvestoinnit kasvaisivat.

Skenaarion mukaan väestö pakenisi rajaseuduilta, ja kulutustavaroita alettaisiin säännöstellä.

Kun sota pitkittyisi, elämän perusedellytysten varmistamisesta tulisi pysyvä toimintamalli kriisimekanismin sijaan. Talous muuttuisi valtiovetoisemmaksi, mikä johtaisi ulkopuolisen tuen merkityksen kasvuun ja velkaantumiseen.

Kun sota pitkittyisi, enää ei pyrittäisi palaamaan entiseen tai viivyttämään aikaa, vaan sopeutumaan pitkäkestoiseen kriisitilanteeseen.

Kun sota päättyisi, yhteiskunta palaisi kohti ”uutta arkea”. Tavoitteena olisi palauttaa markkinavetoisuutta ja perustoimintoja hallitusti.

Huoltovarmuuskeskus korostaa, että skenaario on kuvitteellinen kehityskulku.