Kaja Kallas ehdottaa rajuja vastatoimia Venäjää vastaan – vaatii viisumikieltoa turisteille ja diplomaateille

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoo suoraan, että Euroopan on varauduttava Venäjän lisääntyviin ilkeyksiin.

– Meidän on selvästi varauduttava uusiin sabotaasi-iskuihin. Tätä viestiä tiedustelu minulle kertoo ja siksi meidän kaikkien on oltava entistä valppaampia.

Kallas nostaa esimerkkeinä merenalaiseen infrastruktuuriin liittyvät sabotaasit, joita pyritään torjumaan Naton Itämeren, arktisen alueen ja itäisen alueen operaatioilla.

– Infrastruktuurin varjeleminen on hyvin vaikeaa, Kallas myöntää.

Kallas nostaa esiin Saksan Leipzigissa lentokentältä elokuussa räjähdelastista löydetyn droonin. Saksalaisten tutkimusten mukaan ukrainalaisen kuljetuskoneen läheltä löydetty drooni oli venäläinen. Kallaksen mukaan Euroopan on tehtävä nyt enemmän sabotaasien välttämiseksi.

Kallaksen mukaan kaikille venäläisille turisteille tarvitaan viisumikielto.

– Leipzigin iskun teki ainakin lehtitietojen mukaan henkilö, joka tuli EU:n alueelle turistiviisumilla. Tarvitsemme EU:hun viisumikiellon venäläisille turisteille. Heissä on pikkurikollisia, jotka tekevät sabotaaseja Euroopan maaperällä.

– Meidän pitää olla hyvin suoria siitä, mikä vastauksemme on, jos hybridi-iskuja tapahtuu, Kallas sanoo.

Kallaksen mukaan myös venäläisten diplomaattien vapaa liikkuminen EU:n alueella tulee kieltää.

– Näemme heidän yllyttävän ihmisiä tekemään sabotaasi-iskuja. Myös ex-sotilailta pitäisi kieltää Eurooppaan pääsy ikuisesti. He ovat uhka omalle turvallisuudellemme.

Mitä tiedustelutiedot sanovat iskujen laadusta ja voivatko ne kohdistua Suomeen?

– Tiedämme heidän pelikirjansa. He iskevät kriittiseen infrastruktuuriin ja kaikkeen, mikä voisi ajaa Euroopan maita pois Ukrainan tukemisesta. Meidän pitää seisoa lujana, eikä antaa paineessa periksi.

Puolan pääministeri Donald Tusk on aiemmin kertonut saaneensa Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:lta luotettavaa tietoa, että Venäjä suunnittelisi provokaatioita Baltian maihin lähiaikoina.

Käykö Venäjä hybridisotaa Eurooppaa vastaan ja miksi EU ei vastaa siihen voimakkaammin?

– Kyllä, me näemme lisääntyvässä määrin hybridi-iskuja Euroopan maaperällä. Näemme sabotaaseja, kyberhyökkäyksiä, erilaisia toimia. Me vastaamme niihin eri tavoin. Meillä on Venäjä-hybridistrategia, jota käytämme. Mutta meidän pitää ehdottomasti tehdä enemmän.

Kallaksen mukaan EU:n toimintaa hidastaa se, että unionin jäsenmailla on erilaisia käsityksiä siitä, mitä pitäisi tehdä. Hän nostaa esiin esimerkin vuosien takaa.

– Meillä oli tiedustelutietoa siitä, että venäläiset aikovat sytyttää erään varaston tuleen. Kun palo sitten tapahtui, tämä maa käsitteli sitä tavallisena tulipalona, eikä sabotaasitekona.

Kallas ottaa asian esiin, koska kokonaiskuvan hahmottamista vaikeuttaa se, että vastaavia tapahtumia on monia muitakin.

Kallaksen mukaan EU:n pitää lisätä pakotteita ja pitää huolta niiden täytäntöönpanosta. Hänestä venäläiset eivät kuulu urheilu- tai kulttuuritapahtumiin.

– Diktaattoreille on ajoittain tärkeämpää urheilukisoista saadut mitalit kuin rintamalla menetetyt sotilaat. Miksi siis annamme heille tähän mahdollisuuden?

Presidentti Sauli Niinistö esitti hiljattain Der Spiegel -lehdessä, että Euroopan pitäisi varmistaa, että myös me pystymme aiheuttamaan hybridisodassa suurta vahinkoa. Hän viittasi Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä 1950-luvulla ydinaseissa vallinneeseen kauhun tasapainoon. IS kysyi Kallakselta, millaisia rangaistuksia pelotteessa Venäjää vastaan voitaisiin konkreettisesti käyttää.

Kallaksen mukaan EU vastaa Venäjän tekoihin aina kiristämällä esimerkiksi pakoteruuvia.

– Onko se sitten rangaistus, ainakin se on selkeä reaktio ja estää Venäjän sotateollisuutta valmistamasta ohjuksia, jotka vahingoittavat ukrainalaisia.

Mitään hybridioperaatioita Venäjää vastaan Kallas ei kannata.

– Se ei tietenkään ole tapa, millä me operoimme. Me yritämme puolustaa kansalaisiamme, emmekä halua tuoda sotaa maaperällemme. On suuri kysymysmerkki pitääkö Venäjä sitäkin lännen kanssa sodassa olemisena.

Kysymys siitä, missä EU:n punainen linja Venäjän hybridi-iskujen sietämisessä kulkee, on kimurantti.

– Iskut Eurooppaa vastaan ovat tietenkin käymässä aiempaa vakavammiksi koko ajan. On selkeää, että vahvempaa vastausta tarvitaan, jotta pelote estää Venäjää toimimasta.

Saksan liittokansleri Friedrich Merz sanoi arktisen alueen huippukokouksen päätteeksi Rovaniemellä, että aika, jossa pohjoinen sai vähäistä huomiota, on ohi.

EU laatii parhaillaan arktista strategiaa, joka esitellään lokakuun puolivälin jälkeen.

– Turvallisuus on sen keskiössä. Ehdotamme muutamia juttuja, mutta en voi vielä paljastaa niitä, koska keskustelut ovat kesken ja kaikkien jäsenvaltioiden pitää hyväksyä ne.

Arktisesta alueesta on tulossa uusi suurvaltakamppailun näyttämö. Tuleeko siitä myös uusi Venäjän hybridioperaatioiden näyttämö?

– En usko, että kohteena tulee olemaan vain arktinen alue. Mutta Venäjän tarkoituksena on kylvää mahdollisimman paljon kaaosta kaikkialla missä se on mahdollista.

Kallaksen mukaan nyt on oltava valppaina kaikkialla.

– Meidän pitää olla myös hyvin suoria siitä, mikä vastauksemme on, jos hybridi-iskuja tapahtuu.

Kallaksen arvio Ukrainan rauhanponnistelujen etenemisestä on synkkä.

– Emme näe Venäjän tekevän mitään muutoksia strategiaansa – etenkään duuman vaalien ollessa tulossa. Meidän pitää pitää mielessä, että he ovat valmiita eskalaatioon, koska he yhä uskovat voittavansa sodan.

Kallaksen mukaan nyt valmistaudutaan sotatalveen ja pysytään yhtenäisinä.

– Muussa tapauksessa Venäjä voittaa ja he tulevat tekemään saman jossain muualla.