Naantali
Lue tiivistelmä
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Europarlamentaarikko Ville Niinistö toteaa, että EU:n korkean edustajan Kaja Kallaksen erottaminen toisi tyytyväisyyttä Putinille.
Financial Timesin mukaan merkittävät EU-maat, kuten Saksa ja Ranska, miettivät Euroopan ulkosuhdehallinnon purkamista ja vallan palauttamista jäsenvaltioille.
Niinistön mukaan Kallaksen tiukka Venäjä-linja on lähellä Suomen linjaa, eikä nyt ole sopiva hetki muuttaa toimintatapoja.
Niinistö painottaa, että Euroopan on pysyttävä yhtenäisenä, eikä pakotteita tule lieventää liian aikaisin.
Näytä lisää
Euroopan unionissa vallitsee tällä hetkellä epäselvyys siitä, kuka johtaa ulkopolitiikkaa, mikä on huono asia Venäjän näkökulmasta, arvioi europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr).
Niinistö toimii koko europarlamentin Venäjä-valtuuskunnan puheenjohtajana ja vastaa parlamentin Venäjä-linjojen esiin nostamisesta.
Niinistö viittaa lausunnossaan Financial Timesin torstaiaamuiseen uutiseen, jonka mukaan jotkut suuret EU-maat pohtivat Euroopan ulkosuhdehallinnon purkamista. Tämä tarkoittaisi, että EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas syrjäytettäisiin.
Korkea edustaja on keskeisessä asemassa EU:n kriisinhallinnan ja sotilasasioiden koordinoinnissa. Nyt muun muassa Saksa ja Ranska haluaisivat muuttaa järjestelmää ja palauttaa tätä ulkopoliittista valtaa jäsenvaltioille ja Euroopan komissiolle. Komissiota johtaa saksalainen Ursula von der Leyen.
Kaja Kallaksella on rukoiltavaa paikkansa puolesta. Kuva: Petteri Tuohinen / HS
Niinistö ei pidä vallan uudelleenjärjestelyä sopivana juuri nyt. Hän kommentoi asiaa IS:lle ulkopolitiikkaa käsittelevissä Kultaranta-keskusteluissa Naantalissa.
– Nyt ei ole oikea hetki lähteä muuttamaan toimenkuvia eri toimijoiden välillä. Kallaksen aseman heikentäminen tekisi Putinin tyytyväiseksi.
Suuret jäsenmaat ovat halunneet antaa virolaiselle Kallakselle suhteellisen vähän valtaa. Tämä johtuu Niinistön arvion mukaan siitä, että Kallas edustaa tiukkaa Venäjä-linjaa.
Esimerkiksi Saksasta löytyy myös pehmeämpää linjaa, ja suurissa EU-maissa pohditaan jo ulospääsyä Ukrainan sodasta – käytännössä sitä, että Vladimir Putinille täytyy jossain vaiheessa puhua.
Toinen taustasyy on se, että von der Leyen on itse alkanut ottaa enemmän ulko- ja turvallisuuspoliittista roolia.
Tämä alkoi jo hänen valtaanastumispuheessaan, jossa hän totesi komission olevan luonteeltaan ”geopoliittinen”. Tällaiset von der Leyenin avaukset ovat jo itsessään sysänneet Kallasta syrjään.
Niinistökin myöntää, että Kallaksen rooli on jäänyt von der Leyenin ja eurooppalaisten valtionpäämiesten rinnalla pienemmäksi kuin sen tarvitsisi.
Ursula von der Leyen on kasvattanut omaa rooliaan eurooppalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
Tämä kaikki on Suomelle huonoksi, Niinistö arvioi nyt. Osin siksi, että hän edustaa Suomen kanssa intressit jakavaa Viroa. Kallaksen linja on lähempänä Suomen ulkopoliittista linjaa kuin Saksan linja.
– Kallas on ajanut tiukkaa linjaa ja voimakkaita pakotteita Venäjälle. Suomen näkökulmasta hän on ollut Euroopassa saamaansa arvostusta parempi.
Pakotteet ovat myös vaikuttaneet, Niinistö muistuttaa. Ukraina on saanut Venäjän ahtaalle ja Venäjän talous on vaikeuksissa. Tietyllä tavalla Kallasta yritetään siis syrjäyttää juuri kriittisellä hetkellä.
– Vaikka keskusteluyhteyttä Putiniin harkittaisiinkin, nyt ei saa lähteä löysäilemään liian aikaisin. Tällaisia virheitä Eurooppa on tehnyt jo liikaa aikaisemmin.
Miten keskusteluyhteys Putiniin sitten pitäisi Niinistön mielestä avata? Sotaa on käyty yli neljä vuotta, eikä se voi jatkua loputtomiin.
– On väärinymmärrystä ja ohipuhumista keskustella siitä, pitäisikö Putinin kanssa keskustella. Olennaisempaa on se, mistä hänen kanssaan pitäisi keskustella, Niinistö toteaa.
Kuka puhuisi Putinille? Kuva: Natalia Kolesnikova
Ainoa asia, mistä Venäjän valtionjohdon kanssa voitaisiin Niinistön mielestä keskustella, on se, onko Venäjä valmis sellaiseen rauhaan, jossa Ukrainan itsenäisyys ja kansallinen itsemääräämisoikeus säilyvät täysimääräisesti.
Jos Ukraina saa sellaisen rauhan, joka sen mielestä turvaa sen tulevaisuuden osana Eurooppaa, tiivistyvää Euroopan yhteistyötä ja Nato-jäsenyyden kehittymistä, asiasta voidaan keskustella Venäjän kanssa, Niinistö toteaa.
– Mutta osalle Putinin kanssa puhuminen tarkoittaa yhtäkkiä pakotteiden lieventämistä tai talousyhteistyötä Venäjän kanssa. Tällaisia signaaleja antaa esimerkiksi Saksan äärioikeistopuolue AfD.
