Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) tukee ministeriöiden kansliapäälliköitä, jotka ilmoittavat Valintojen Suomi -raportissaan, että kuntien määrää on tarpeen vähentää.
– Kansliapäälliköt ovat oikeassa kuntien suhteen. Tällaisessa väestö- ja taloustilanteessa nykyistä rakennetta on mahdotonta ylläpitää, Purra toteaa viestipalvelu X:ssä.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
– Toimimattomien pakkoliitosten sijaan tarvitaan laaja kokonaisuudistus, jossa kunnat jaettaisiin suurempiin ydinkuntiin sekä ympärillä toimiviin identiteettikuntiin. Vain ydinkunnilla säilyisivät laajat tehtävät, Purra lisää.
Purra tarkentaa IS:lle, että kuntauudistus tulisi aloittaa jo ensi hallituskaudella hyvinvointialueuudistuksen rinnalla.
Kuntien pakkoliitoksia Purra ei kannata, mutta hän vaatii jokaiselta puolueelta ”realiteettien ymmärtämistä”.
Kuntauudistusta yritettiin viimeksi Jyrki Kataisen (kok) hallituksessa.
Uudistus kaatui laajaan poliittiseen vastustukseen. Ongelmaksi muodostui lain pykälä, joka olisi mahdollistanut tarvittaessa kuntien pakkoliitokset.
Nykyistä kuntarakennetta on valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mielestä mahdotonta ylläpitää. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra katsoo, että ensi hallituskaudella on sovittava kuntarakenneuudistuksen periaatteista.
– Mahdollisten liitosten toteutuminen vie kuitenkin aikaa, eikä sitä tule lähtökohtaisesti pakottaa valtion tasolta. Rakenteiden uudistaminen ei tapahdu hetkessä, ja siksi tätä ei pidä tehdä kiireessä.
Kopra peräänkuuluttaa avointa keskustelua siitä, miten laadukkaat palvelut turvataan myös tulevaisuudessa.
– Nykyinen kehitys on monessa kunnassa haastavaa: väestö vähenee, ikärakenne muuttuu ja taloudellinen kantokyky heikkenee. Siksi rakenteita on uskallettava uudistaa ajoissa eikä vasta kriisin aikana.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jukka Kopran mukaan seuraavalla vaalikaudella tarvitaan ”rohkea arvio” siitä, millaisella kuntarakenteella palvelut kyetään turvaamaan myös 2030- ja 2040-luvuilla. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Kokoomuksen tavoiteohjelmassa visioidaan, että kunnat voitaisiin jakaa ydinkuntiin ja lähikuntiin: ydinkuntina voisivat toimia esimerkiksi Suomen suurimmat kaupungit, maakuntakeskukset ja vahvimmat seutukaupungit.
Muut kunnat voisivat jatkaa kokoomuksen mukaan lähikuntina kevyemmillä tehtävillä.
Kansliapäälliköiden linjaus saa tukea myös vihreiltä.
Inka Hopsu (vihr) kertoo tiedotteessaan ymmärtävänsä, miksi kuntaliitokset voivat olla monelle vaikea asia, mutta muutos on hänen mukaansa tarpeen.
– Rakenteellisia säästöjä on tavoiteltava, kuten kansliapäälliköt suosittavat. Siinä voidaan edetä joko kuntien tehtäviä selkeämmin eriyttäen tai kuntaliitoksia tehden, tärkeintä on turvata palveluiden toteutuminen.
Kansliapäälliköt perustelevat ehdotustaan väestön keskittymisellä kasvukeskuksiin.
Kansliapäälliköiden mukaan myös alhainen syntyvyys, väestön ikääntyminen ja julkisen talouden ongelmat on tärkeää ottaa huomioon kunta- ja alueuudistusten valmistelussa.
Inka Hopsun (vihr) mukaan on tärkeämpää turvata peruspalvelut kuin nykyinen kuntarakenne. Hopsu mainitsee, että jo nyt osassa kunnista ei ole yhtään peruskoulua. Kuva: Mika Ranta / HS
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ilmoittaa suoraan, ettei keskusta tue kuntarakenneuudistusta, jossa kuntien määrää vähennettäisiin.
– En kiistä, eikä keskusta kiistä sitä, että kunnille on tehtävä uudistuksia ja kuntien tehtäviä on tarkasteltava, mutta pelkkä kuntien määrän vähentäminen ei ratkaise mitään. Se on hyvin laiska ja teoreettinen ajatus.
Kurvinen kertoo, että hänen poliittisen uransa ensimmäinen kova paikka oli, kun hän oli liittämässä kotikuntaansa Ylihärmää Kauhavaan.
<p
