Pääministeri Petteri Orpo kiistää oikeuskansleri Janne Salmiselle osallistuneensa Garden Helsingin tukipäätöksen valmisteluun.
Orpo kertoo, että kokoomuksen erityisavustaja Mikko Martikkala toi hallihankkeen puoliväliriihen valmisteluun.
Orpo kiistää myös olleensa jäävi päättämään Valmet Automotiven 120 miljoonan euron pelastuspaketista, vaikka vaalirahoittaja Ilpo Kokkilan Pontos oli järjestelyssä osapuolena.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Orpo päiväsi vastauksensa oikeuskanslerille maanantaina 31. elokuuta.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) kiistää osallistuneensa Garden Helsingin tukipäätöksen junailuun hallituksessa.
Orpo myös kiistää olleensa jäävi päättämään hallituksessa Valmet Automotiven 120 miljoonan euron pelastuspaketista.
Orpo on vastannut oikeuskansleri Janne Salmisen selvityspyyntöön. Oikeuskanslerilla oli tukku suoria kysymyksiä Orpolle selvityspyynnössään.
Orpo vastasi oikeuskanslerin kysymyksiin melko samalla tavalla kuin hän vastasi kesällä toimittajille ja eduskunnalle.
Pääministeri Petteri Orpo oli Garden Helsinki -kohun keskellä kesällä, jolloin myös ylin oikeusvalvoja, oikeuskansleri, päätti lähettää Orpolle ison tukun kysymyksiä vastattavaksi hallihankkeesta hallituksessa. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Pääministeri kertoo saaneensa ainoan virallisen yhteydenoton Garden Helsinki -hanketta lobanneelta Jan Vapaavuorelta (kok) huhtikuun 14. päivänä 2025, siis vähän ennen hallituksen puoliväliriihtä.
Sähköpostissaan Vapaavuori kertoi luottavansa, että Orpon väki saa runtattua miljoonien euron hallituen läpi tulevassa puoliväliriihessä. Sähköposti oli lähetetty Orpon talouspoliittiselle erityisavustajalle Mikko Martikkalalle sekä kopiona Orpolle ja tämän erityisavustajalle Katri Manniselle.
Orpo sanoo olleensa kyllä muissa yhteyksissä Vapaavuoren kanssa.
– Vapaavuori on kertonut minulle muissa yhteyksissä olevansa toimijana Garden Helsinki -hankkeessa. Olen kehottanut häntä lähestymään valtiovarainministeriöitä ja/tai valtiovarainministeriä. Tarkkaa ajankohtaa en pysty muistamaan, mutta tämä on tapahtunut ennen vuoden 2025 kehysriihtä, Orpo vastasi oikeuskanslerille.
– En ole virallisesti keskustellut Vapaavuoren kanssa hankkeesta ennen kehysriihtä 2025, sen yhteydessä enkä sen jälkeen. Hanketta ei ole esitelty minulle tarkemmin hankeyhtiön toimesta eikä hankkeen osalta ole järjestetty tapaamista tai puhelinkeskustelua minun ja hankeyhtiön tai sen edustajien välillä, Orpo jatkoi.
Orpon avustajat Martikkala ja Manninen tapasivat Vapaavuoren helmikuun alussa 2025.
Vapaavuori on entinen kokoomuksen kansanedustaja ja ministeri, joka toimi myös Helsingin pormestarina.
Garden Helsinkiä on suunniteltu enempi vähempi vuodesta 2008 lähtien ja Vapaavuori valittiin hankeyhtiön hallituksen jäseneksi marraskuussa 2023.
Vapaavuori lähestyi alkuvuodesta 2024 valtiovarainministeriön (VM) ylimpiä virkamiehiä ja hän pyysi ministeriöltä takausta Garden Helsingin lainoille. Kesällä 2024 halliyhtiö toimitti vapaaehtoisen hakemuksen VM:lle. Marraskuussa 2024 VM tyrmäsi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) siunauksella Garden Helsingin 120 miljoonan euron lainan liian riskipitoisena sijoituksena.
Vapaavuori ei tästä lannistunut, koska hän tämän jälkeen oli vielä yhteydessä VM:n ylempiin virkamiehiin ja myöhemmin Orpon esikuntaan.
Vapaavuori onnistui lobbauksessaan, koska hallitus päätti huhtikuussa 2025 puoliväliriihessään antaa 35 miljoonan euron ehdollisen tuen Garden Helsingille. Garden Helsingin tuki oli osa hallituspuolueiden pakettia, jossa päätettiin 200 miljoonan euron lisäinvestoinneista.
Pääministeri Orpo kertaa vastauksessaan, että puoliväliriihen pohjana oli VM:n ehdotus ja valmistelussa puolueet toivat pöytään omia esityksiään.
Orpo nimeää nyt ensimmäistä kertaa henkilön, joka toi asian puoliväliriihen valmisteluun. Valmistelusta vastasivat hallituspuolueiden puheenjohtajien talouspoliittiset erityisavustajat
– Garden Helsinki -hanketta koskeva esitys tuotiin kokoomuksen, eli tässä tapauksessa pääministerin talouspoliittisen erityisavustajan Mikko Martikkalan toimesta, Orpo kertoi oikeuskanslerille.
– Talouspoliittiset erityisavustajat sopivat 35 miljoonan euron ehdollisesta tuesta ja esitys tuotiin hallituspuolueiden puheenjohtajien pöytään, jossa puheenjohtajat kuittasivat tämän. Hallituspuolueet tekivät kehysriihessä 2025 poliittisen päätöksen Garden Helsinki -hankkeen ehdollisesta valtiontuesta yksimielisesti, Orpo jatkoi.
Hallitus päätti Garden Helsingin 35 miljoonan euron ehdollisesta tuesta puoliväliriihessään 23. huhtikuuta 2025. Kuva: Lassi Rinne
Orpon mukaan asiasta neuvotelleilla erityisavustajilla oli käytettävissään Garden Helsinki -hankkeelta saadut materiaalit sekä VM:n muistio ja kielteinen kanta valtion lainantakauksesta hallihankkeelle.
Kehysriihessä hallihankkeet työllisyys- ja talousarviot olivat peräisin Garden Helsingiltä.
– Kehysriihen neuvottelussa tehtiin poliittinen arvio. Kehysriihessä neuvoteltavana on lukuisa määrä asioita eikä kaikista pöydällä olevista kysymyksistä välttämättä ole käytettävissä kattavia vaikutusarvioita, Orpo perusteli oikeuskanslerille.
Garden Helsingistä nousi valtakunnallinen kohu nyt juhannuksen jälkeen, kun Vantaan Sanomat oli kysellyt, miksi Garden Helsinki saa tukea mutta Vantaan Kivistön hallihanke ei ole saanut.
Eduskunta kutsuttiin kesätauoltaan 21. heinäkuuta ylimääräiseen istuntoon käsittelemään hallituksen tiedonantoa hallihankkeesta.
Eduskunta keskeytti kesätaukonsa ja kokoontui ylimääräiseen istuntoon 21. heinäkuuta käsittelemään kohua Garden Helsingin ympärillä. Myöhäiseen iltaan venyneessä istunnossa käytettiin 183 puheenvuoroa. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Hallitus päätti päivää ennen eduskunnan ylimääräistä istuntoa, että poliittista tukea hankkeelle ei enää ole ja hallihankkeen valmistelu valtion virkakoneistossa ei etene.
Garden Helsingille oli budjetoitu 35 vuoden ehdollinen tuki. Suunnitelman mukaan Garden Helsinki olisi saanut seuraavien neljän vuoden aikana vuosittain 8,75 miljoonaa euroa, jos hanke olisi alkanut ensi vuoden aikana ja rahoitus olisi ollut kunnossa.
Pääministeri Orpo vastasi oikeuskanslerille myös kysymyksiin jääviydestään Valmet Automotiven 120 miljoonan pelastuspakettiin.
Hallitus päätti syksyllä 2025 Uudenkaupungin tehtaan pelastuspaketista. Valtio ja SRV:n pääomistaja Ilpo Kokkilan Pontos ostivat kiinalaiselta CATL:lta reilun 20 prosentin osuuden Valmet Automotivesta ja valtio sijoitti uutta pääomaa yritykseen. Järjestelyjen jälkeen valtio omisti Valmet Automotivesta 79 prosenttia ja Pontos 21 prosenttia.
Kokkila ja Kokkilan yhtiöt ovat olleet kokoomuksen ja myös Orpon vaalirahoittajia.
Orpon mukaan hän ei valmistellut Valmet Automotiven päätöstä, vaan toimivaltaisia ministereitä olivat eurooppa- ja omistajaohjausministeri sekä elinkeinoministeri.
– En ole johtanut tai ohjannut asian valmistelua. Olen osallistunut asian käsittelyyn vasta, kun asia tuotiin talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi, ja tällöinkin ainoastaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajan tehtävässä, Orpo vastasi oikeuskanslerille.
Orpo ei pitänyt itseään jäävinä päättämään Valmet Automotiven pelastuspaketista hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syyskuussa 2025.
Orpo tiesi Kokkilalta ja tämän yhtiöilta saaduista vaalituista ja kertoi tuntevansa Kokkilan.
– Olen saanut tiedon Valmet Automotiven tilanteesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyn yhteydessä 16.4.2025.
– 5.6.2025 olin kutsuttuna puhujana Oras Invest Oy:n 20-vuotisjuhlaillallisella. Ilpo Kokkila osallistui samaan tilaisuuteen.
– Lisäksi olen tavannut Kokkilan illallisella 3.7.2025. Kokkilan kutsusta illallisella olivat mukana kummankin puolisot. Kyseessä oli tavanomainen, sosiaalinen tilanne. Vastaavan tyyppiset tapaamiset eri toimijoiden (muun muassa elinkeinoelämä, järjestöt) kuuluvat olennaisesti tehtävään, jossa toimin. Tapaamisessa emme puhuneet Valmet Automotivesta, Orpo listasi tapaamisiaan Kokkilan kanssa.
Orpon mukaan hän ei ole hyötynyt henkilökohtaisesti mitään Valmet Automotiven pelastuspaketista eikä hän ole hakenut hyötyä yksittäiselle vaalirahoittajalleen.
– Valtion näkökulmasta ratkaisun merkitys oli suuri niin työllisyyden, talouden kuin autotehtaan tulevaisuuden näkymien osalta, Orpo kirjoitti vastauksessaan.
– Päätöksentekoon osallistuminen on velvollisuus, josta ei ole oikeutta vetäytyä ilman hyväksyttäviä perusteita. Olen täyttänyt velvollisuuteni osallistumalla talouspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajana niiden poliittisten linjausten tekoon, joista nyt on kyse, Orpo jatkoi.
Henkilöautojen sopimusvalmistus oli ajautunut vaikeuksiin Uudessakaupungissa ja valtio tuli hätiin syksyllä 2025. Valmet Automotiven tehtaalla valmistetaan Patrian panssariajoneuvoja. Lisäksi tehdas on sopinut Sisu Auton sotilasneuvojen valmistamisesta sekä Carrus Deltan linja-autokorien valmistuksesta.
Orpo on päivännyt vastauksensa oikeuskanslerille maanantaina 31. elokuuta.
