Keskustalla on vakava haaste – Etelä-Suomi ei kuuntele.
Perinteinen mahtipuolue on jäänyt kasvukeskusten ulkopuolelle.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Keskustan mahdollisuudet nousta pääministeripuolueeksi estyvät suurissa kaupungeissa.
Tässä muutama tekoälyn ehdottama otsikkovaihtoehto kommenttiin, joka kuvaa keskustan kannatushaasteita Suomen niin sanotussa kasvukolmiossa – pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.
Tekoälyn hyödyntäminen on osuvaa, sillä keskusta näyttää olevan tekoälybuumin vaikutuspiirissä.
Keskusta saavutti keväällä 2025 kuntavaaleissa ensimmäisen voittonsa sitten vuoden 2000 kuntavaalien.
Keskustan kannatus suurimmissa kaupungeissa jäi silti heikoksi.
Helsingissä keskustan kannatus oli 2,7 prosenttia, Espoossa 3,3 prosenttia, Vantaalla 4,6 prosenttia, Tampereella 4,7 prosenttia ja Turussa 6,5 prosenttia.
Kaikkonen juhli voittoaan kaksi vuotta sitten. Tampereella Kaikkonen saa tukea jatkokaudelle. Kuva: Ivan Bessedin
Keskustalle ei riitä, että se kerää kannatusta perinteisiltä alueiltaan, jos se aikoo nousta keskikastista takaisin suurten puolueiden joukkoon.
IS:lle kerrotaan puolueen sisäpiiristä, että edes keskustan jäsenet eivät halua myöntää tätä todellisuutta.
Kuvastaa keskustan menestys Uudenmaan vaalipiirissä.
Keskusta on saanut Uudeltamaalta 2000-luvulla parhaimmillaan viisi kansanedustajapaikkaa. Tästä huippuhetkestä on kulunut 23 vuotta.
Kahdessa edellisessä eduskuntavaalissa keskusta on saanut Uudeltamaalta läpi vain kaksi kansanedustajaa.
Vertailu keskustan pahimpiin kilpailijoihin on puhutteleva: kokoomus sai viime eduskuntavaaleissa Uudeltamaalta 11 kansanedustajanpaikkaa, Sdp kahdeksan ja perussuomalaiset seitsemän.
Helsingin vaalipiirissä keskustan tilanne on ollut vielä surkeampi. Keskusta sai viimeksi Helsingin vaalipiiristä kansanedustajan paikan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
Kokoomus sai viime eduskuntavaaleissa Helsingistä seitsemän kansanedustajanpaikkaa, Sdp viisi.
Pirkanmaan vaalipiiristä keskusta sai viime eduskuntavaaleissa yhden edustajapaikan, kokoomus viisi ja Sdp kuusi.
Kun keskustan kannatus on laskussa ruuhka-Suomessa, keskusta käy perussuomalaisten kanssa tiukkaa kilpailua maakunnissa.
Edellisissä eduskuntavaaleissa perussuomalaisten suurin kannatuslisäys tuli juuri keskustan vahvoilta alueilta.
Viikonloppuna keskusta kokoontuu Tampereelle ja juhlistaa puoluekokouksessaan myös 120-vuotista taivaltaan.
Paikalle on kutsuttu juhlan kunniaksi entiset puoluesihteerit ja puheenjohtajat aina Paavo Väyrystä myöten.
Keskustan jäsenyydestä vuonna 2023 luopunut Paavo Väyrynen saapuu puoluekokoukseen perjantaina. Kuva: Meeri Utti
IS:lle arvioidaan, että keskustalaiset miettivät kokouksessa, mihin suuntaan puolue on menossa – maaseudun asioita ajamaan vai kaupunkikeskuksiin.
Ulkopuolisin silmin on suorastaan hämmästyttävää, että tätä asiaa pitää edes pohtia.
Menestyäkseen keskustan olisi onnistuttava paremmin koko maassa.
Viime eduskuntavaaleissa keskustan kannatus sukelsi niin alas – keskustan kannatus oli 11,3 prosenttia – että Antti Kaikkosen on pakko parantaa kannatustaan ensi kevään eduskuntavaaleissa.
IS:llä arvioidaan puolueen sisäpiiristä, että keskustan kannatuksen on oltava eduskuntavaaleissa vähintään 15 prosenttia.
Sekään ei olisi erityisen hyvä tulos tilanteessa, jossa istuva hallitus on erittäin epäsuosittu.
Keskustalaisia mietityttää, miksei keskusta ole ”lihonut” enemmän oppositiossa.
Ylen tuoreimmassa gallupissa keskusta oli kolmantena 14,1 prosentin kannatuksella.
Keskusta joutuu tosissaan taistelemaan päästäkseen edes kolmannelle sijalle, sillä perussuomalaiset ovat perinteisesti nostaneet kannatustaan juuri eduskuntavaaleissa.
Toki keskusta voisi päästä mukaan hallituspeliin heikommallakin kannatuksella.
Kaikkosen mukaan keskusta ei ole haluamassa hallitukseen, jos kannatus jää kovin matalaksi.
Toinen peräkkäinen oppositiokausi olisi vanhalle valtapuolueelle kova isku, ja se voisi merkitä myös Kaikkosen puheenjohtajuuden loppua.
<img
