Video: Timo Haapala
Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman on pitkään ollut varma vaalivoittaja ja seuraavan hallituksen pääministeri. Näin olen itsekin ajatellut.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Olisi kuitenkin syytä olla hieman varovaisempi, eikä vain vähäisessä määrin.
Ensi kevään vaalivoittoa ei kannata vielä juhlia. Tämä käy ilmi tuoreesta torstaiaamun Ylen gallup:sta.
Sdp johtaa edelleen selvästi puolueiden kilpailua, ja se on edelleen todennäköisin vaalivoittaja. Kuitenkin kannatus on ollut lievässä laskussa jo pidemmän aikaa.
Nykyisin Sdp:n kannatus on 23,7 prosenttia. Viime syyskuussa se oli Ylen mittauksessa vielä 25,8 prosenttia.
Alennusta on tullut syksystä 2,1 prosenttiyksikköä, ja suunta on alaspäin.
Samaan aikaan myös pääministeri Petteri Orpon kokoomuksen kannatus on laskenut tasaisesti.
Kokoomuksen pohjakosketus lienee kuitenkin nähty, sillä edellismittauksesta kokoomuksen kannatus nousi 0,2 prosenttiyksikköä 17,6 prosenttiin.
Valtiovarainministeri Riikka Purran perussuomalaiset ja Antti Kaikkosen keskusta kilpailevat neljännestä sijasta. Nyt Kaikkosen puolue johtaa (14,2 %) Purran ryhmää (13,9 %) 0,3 prosenttiyksiköllä – perussuomalaisten kannatus nousee, keskustan laskiessa.
Gallupeissa Antti Lindtmanin Sdp on yhä ylivoimainen ykkönen, mutta vaaleihin mennessä puolueiden erot tasoittuvat voimakkaasti, ennustaa Timo Haapala kommentissaan. Kuva: Mika Ranta / HS
Minja Koskelan vasemmistoliittokin on hieman laskenut (huhtikuussa 11,3 %, nyt 10,9 %), ja vastaavan pudotuksen ovat kuitanneet edukseen Sofia Virran vihreät (huhtikuussa 8,7 %, nyt 9,1 %), jotka ovat vain vajaan kahden prosenttiyksikön päässä vasemmistoliitosta.
Asetelma on tämä: vihervasemmiston yhteiskannatus on 43,7 prosenttia, ja oikeistohallituksen 38,7.
Mutta todellinen galluptaistelu alkaa vasta syksyllä. Silloin erottuvat jyvät akanoista.
Mutta mistä on siis kyse esimerkiksi Sdp:n itsestään selvänä pidetyn menestyksen kyseenalaistamisesta?
<spanKyse on yksinkertaisesti siitä, että Sdp:n linja vaikuttaa olevan epäselvä. Ilta-Sanomien Erno Laisi kuvasi vappupuhekommentissaan osuvasti, ettei Sdp:n talouslinjasta ”ota selvää erkkikään”.
Ei ota.
Kyse on yksinkertaisesti siitä, että Sdp:n linja vaikuttaa olevan epäselvä.
Lue lisää: Kommentti: Sdp:n talouspoliittisesta linjasta ei ota erkkikään selvää
Eikä oikein mistään muustakaan. Hallituksen keskeisten linjausten vastustaminen tuskin lisää kannatusta.
Lindtman itse esiintyy varovaisesti. Mutta hallituksen heikkojen saavutusten toistuvien listausten lisäksi tarvittaisiin omaa näkemystä tulevan vaalikauden vaatimista toimista. Nyt sellaista ei ole.
Samaan aikaan esimerkiksi varapuheenjohtajat Nasima Razmyar ja Matias Mäkynen kyseenalaistavat Lindtmanin linjaukset jatkuvasti julkisuudessa.
Velkajarru, johon Sdp on Lindtmanin johdolla sitoutunut, on yksi esimerkki, mutta kapinalliset ovat kyseenalaistaneet Lindtmanin ja puolueen uskottavuuden myös pienemmissä asioissa. Mäkynen kritisoi Lindtmanin linjaa esimerkiksi ilmoittamalla, ettei aio pyrkiä jatkokaudelle Sdp:n johtoon.
Oheistuotos on se, ettei Erkki, eikä varmaan Väinö tai Irmelikään tiedä, mitä Sdp tekisi, jos se valtaan pääsisi.
Ja miten voisikaan, kun Sdp ei näytä tietävän itsekään.
Sdp juhli vuosi sitten kunta- ja aluevaalien voittoa, mutta puolueen pinnan alla kuohuu, kun varapuheenjohtajat Nasima Razmyar ja Matias Mäkynen vetävät mattoa puheenjohtaja Antti Lindtmanin alta. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Tiistain stereotyyppinen eduskuntakeskustelu taloudesta ja huhtikuun kehysriihen tuloksista kertoi, missä mennään:
Ei mitään uutta auringon alla.
Oppositio kritisoi (syystä) hallituksen epäonnistumista kaikissa talous- ja työllisyystavoitteissaan, ja Orpon ja Purran hallitus puolestaan moittii (syystä) opposition vaihtoehtojen puutetta.
Ensi vaalikauden talous- ja sopeutussäästöt ovat niin valtavia, että itse asiassa yksikään puolue ei osaa kunnolla kertoa, mitä pitäisi tehdä, vaikka vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki ovat sitoutuneet velkajarrun vaatimaan talous- ja sopeutuspolitiikkaan.
Mutta vaalien alla toivottaisiin paitsi realismia myös näkemystä siitä, millä kasvua saataisiin aikaan.
Löytyykö sellaista? Ei hyvältä näytä.
Lue lisää: Kommentti: Nyt kaivattaisiin poliittista johtajaa, joka ei pelkää vaaleja
Muuttuuko tilanne syksyllä, se jää nähtäväksi.
Siksi tämän hetken gallupeita kannattaa tarkastella kyynisen varovaisesti.
Vaaleihin on vuosi aikaa, ja lopputulos saattaa olla se, että vaaleissa kolmen tai jopa neljän puolueen – Sdp, kokoomus, perussuomalaiset ja jopa keskusta – saattavat olla parin prosenttiyksikön sisällä toisistaan.
Esimerkiksi perussuomalaisten nykykannatuksen ei kannata antaa hämätä.
Puolue aloittanee syksyllä vaalitaistelun, jossa kärkiteemoiksi nostetaan maahanmuuton haittavaikutukset kustannuksineen sekä kuluttajien sähkön saatavuuden ja hinnan turvaaminen sähkösyöppöjen datakeskusten varalta. Resepti vaikuttaa toimivalta.
Kokoomuksella on puolestaan vaaliosaamista – ja rahaa.
Vuosi sitten keskusta uhosi Kaikkosen pääministeriydellä, mutta nyt on merkkejä, että puolueen kuntohuippu tuli liian aikaisin.
Mutta kävikö niin myös Sdp:lle?
Vuoden päästä vaalit on joka tapauksessa käyty, ja hallitusneuvotteluja aloitellaan.
Ei tarvitse olla ennustaja sanoakseen, että niistä tulee vaikeat. Hyvin vaikeat.
