Metsäteollisuus hylkää ehdotuksen asfaltoitujen teiden vähentämisestä vihreiden taholta.

Metsäteollisuus hylkää ehdotuksen asfaltoitujen teiden vähentämisestä vihreiden taholta. 1Lue tiivistelmä

Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö on ehdottanut asfaltoitujen teiden vähentämistä taloudellisena toimenpiteenä.

Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Ilkka Hamunen hylkää ehdotuksen blogikirjoituksessaan.

Väyläverkon korjausvelka saattaa nousta 6–8 miljardiin euroon kymmenessä vuodessa ilman lisärahoitusta.

Näytä lisää

Edunvalvontajärjestö Metsäteollisuus ry vastustaa vihreiden kansanedustajan Saara Hyrkön IS:n haastattelussa esittämää ajatusta, että osana julkisen talouden sopeutusta tulevaisuudessa nykyistä harvempi tie olisi asfaltoitu.

Hyrkkö esitti asfaltoitujen teiden vähentämistä osana noin yhdeksän miljardin euron sopeutuslistaa, jonka hän esitteli IS:n haastattelussa viime viikolla.

Hyrkön mukaan asfaltoitujen teiden määrä voisi olla nykyistä pienempi, mikä vähentäisi teihin käytettävän rahan tarvetta. Vastaavaa ajatusta on esittänyt muun muassa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä.

– Tämä on vaikea ja epäsuosittu keskustelu, tiedän sen. Mutta sitä olisi kuitenkin syytä käydä, Hyrkkö totesi IS:lle.

Metsäteollisuus hylkää ehdotuksen asfaltoitujen teiden vähentämisestä vihreiden taholta. 3

Vihreiden kansanedustajan Saara Hyrkön asfalttiesitys ei ole Metsäteollisuus ry:n mieleen. Kuva: Antti Hämäläinen

Metsäteollisuuden logistiikkapäällikkö Ilkka Hamunen toteaa blogikirjoituksessaan, ettei ”asfaltin alta” löydy ”rahasampoa”.

– Asfaltoidun tieverkon määrää on jälleen ehdotettu vähennettäväksi säästökeinona. on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa tiukka, joten kaikki mahdollisuudet ansaitsevat tarkastelun. Rahasampoa ei kuitenkaan löydy asfaltin alta.

Hamunen korostaa Suomen väyläverkon merkittävää korjausvelkaa. Se on arvioitu olevan noin 4,3 miljardia euroa, josta tieverkon osuus on noin 2,6 miljardia euroa.

– Ensi vuodesta alkaen sen rahoitus tulee laskemaan kehysminimiin, kun hallituksen myöntämä kertaluontoinen rahoitus päättyy. Väyläviraston mukaan rahoitus riittää vain priorisoitujen pääväylien ylläpitoon. Keski- ja vähäliikenteiselle verkolle varat eivät riitä, Hamunen kirjoittaa.

Rahoitus riittää vain priorisoitujen pääväylien ylläpitoon.

Hamunen toteaa, että kaikkein vähäliikenteisimmät asfaltoidut seutu- ja yhdystiet ovat sellaisia, joiden kohdalla voidaan harkita, onko tie järkevää muuttaa soratieksi.

– Ongelma on kuitenkin se, että näissä teissä ei ole säästettävää. Vähäliikenteisimpiin teihin ei nykyisillä päätöksillä käytetä eikä tulla käyttämään rahaa pitkään aikaan. Jopa vanhan, murenevan asfalttikerroksen poistaminen ja tiepohjan kunnostaminen soratieksi maksaa. Säästökeinona asfaltin rullaus nykytilanteessa on siis negatiivinen ja pitkällä aikavälillä hyvin rajallinen, Hamunen kirjoittaa.

Ongelma on kuitenkin se, että näissä teissä ei ole säästettävää.

Arvioitaessa tien tulevaisuutta on tärkeää ottaa huomioon tien rakennusympäristö sekä sen tuleva käyttö, Hamunen huomauttaa.

– Hyväkuntoinen soratie voi todella palvella käyttäjiään paremmin kuin elinkaarensa lopussa oleva asfaltti. Tien tulevaisuutta arvioitaessa on kuitenkin huomioitava tien rakennusympäristö ja tuleva käyttö. On myös muistettava, että soratie vaatii asfalttitietä enemmän ylläpitoa. Soratie ei kestä unohtamista 20 vuodeksi, Hamunen lisää.

Metsäteollisuus hylkää ehdotuksen asfaltoitujen teiden vähentämisestä vihreiden taholta. 5

Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Ilkka Hamunen. Kuva: Metsäteollisuus ry

Metsäteollisuus ry tukee Hamusen mukaan ”riittävää väylänpidon rahoitusta” uuden korjausvelan ehkäisemiseksi ja vähäliikenteisen tieverkon huomioimista huoltovarmuuden turvaamiseksi.

– Väyläverkkoamme koskevassa päätöksenteossa on aina otettava huomioon liikennemäärän lisäksi kuljetusten merkitys.

Arvioiden mukaan väyläverkon korjausvelka on kasvamassa 6–8 miljardiin euroon seuraavan kymmenen vuoden aikana, mikäli väylärahoitus pysyy nykyisellään.

– Tällainen korjausvelka ei olisi enää [vain] haitta, vaan se muodostaisi esteen useamman teollisuudenalan kuljetuksille, ruokahuollolle ja maanpuolustukselle, Hamunen kirjoittaa.

Hamunen on toiminut aiemmin muun muassa silloisen liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin (sd) erityisavustajana.