Ministeri Matias Marttinen: Työtön saa tehdä yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä menettämättä etuuksiaan

Työministeri Matias Marttinen (kok) vakuuttaa, että työtön saa tehdä tavanomaista vapaaehtoistoimintaa ja talkootöitä menettämättä työttömyysetuutta.

Julkisuudessa on esiintynyt epätietoisuutta, sillä esimerkiksi kirjastossa pidetty ilmaiskonsertti on tulkittu yrittäjyydeksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Timo Meling selventää, että oikeutta työttömyysturvaan menetetään vain silloin, kun joku hyötyy rahallisesti palkattomasta työstä.

Ministeriö on antanut soveltamisohjeen, jonka mukaan yleishyödyllinen vapaaehtoistyö ja naapuriapu eivät vaikuta työttömyysturvaan.

Työministeri Matias Marttinen (kok) vakuuttaa, että työtön voi osallistua tavanomaiseen yleishyödylliseen vapaaehtoistyöhön tai tavanomaiseen talkootyöhön ilman, että tämä menettää työttömyysetuutta.

– Julkisuudessa on esiintynyt epätietoisuutta työttömien mahdollisuuksista tehdä vapaaehtoistyötä, Marttinen sanoo tiedotteessa.

Tänä vuonna on uutisoitu useammista tapauksista, joissa vapaaehtoistyön tekeminen on johtanut työttömyysetuuden epäämiseen – esimerkiksi kirjastossa pidetty ilmaiskonsertti on tulkittu yrittäjyydeksi.

Ministeri toivoo, ettei huoli työttömyysturvan jatkumisesta estäisi ketään tekemästä vapaaehtois- tai talkootöitä, sillä hän näkee ne arvokkaina niin ihmiselle itselleen kuin yhteiskunnalle.

Laki turvaa sen, että työttömällä työnhakijalla on oikeus työttömyysetuuteen siltä ajalta, kun tämä osallistuu ”tavanomaiseen yleishyödylliseen vapaaehtoistyöhön” tai ”tavanomaiseen talkootyöhön”.

Työvoimaviranomainen ratkaisee, onko toiminta lain tarkoittamalla tavalla ”tavanomaista”.

Mikäli viranomainen ei pidä vapaaehtois- tai talkootyötä tavanomaisena, asia siirtyy Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (Keha-keskus) ratkaistavaksi. Keha arvioi sitten, onko kyse palkattomasta työstä.

– Oikeutta työttömyysturvaan ei ole, mikäli henkilö työskentelee palkatta yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yritystoimintana, tiedotteessa kerrotaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallitusneuvos Timo Meling selventää, mitä säännös oikein tarkoittaa. Olennaista on lukea säännöstä kokonaisuutena.

Ensinnäkin hänen mukaansa tulee katsoa, onko työ tavanomaista vapaaehtoistyötä. Jos vaikkapa joku menee pitämään maksulliseen konserttiin ilmaiseksi esitystä, niin silloin kyseessä ei ole vapaaehtoistyö.

Eli tavallaan, jos joku hyötyy rahallisesti siitä, että henkilö tekee työn?

– Mielestäni se on aika hyvä yleistys tästä. Jos tavoitellaan taloudellista hyötyä, niin silloin on vaikea kuvitella, että kyseessä olisi yleishyödyllinen vapaaehtoistyö, Meling vastaa.

Poikkeus voi olla esimerkiksi yhdistys, joka kerää rahaa yleishyödylliseen tarkoitukseen. Jos siihen sattuu mukaan työtön, joka vaikkapa soittaa palkatta varainkeruutilaisuudessa, niin se on edelleen yleishyödyllistä.

Melingin mukaan ensimmäisen säännöksen keskeisenä tavoitteena on, että työttömillä olisi samanlaiset mahdollisuudet kuin muillakin tehdä vapaaehtoistoimintaa ja talkootöitä.

Jälkimmäisellä puolella pyritään siihen, että työttömyysturvasta ei tule ”palkka” sellaisesta työstä, josta pitäisi maksaa ihan oikeaa palkkaa tai saada yritystuloa.

– Työttömyysturvaan liittyy semmoista epävarmuutta, vääriä käsityksiä ja sitten siitä tulee semmoinen kierre, ettei oikein uskalleta ihan umpitavalliseenkaan toimintaan enää osallistua, Meling sanoo.

– Harmillista, jos jollakin jää perusteetta jotakin hyvää ja arvokasta sitten tekemättä.

TEM on julkisen keskustelun ja saamansa palautteen takia käynyt läpi kaikki Keha-keskuksen ratkaisut, joissa työnhakijan katsottiin työskennelleen palkattomasti – eli joissa todettiin, ettei kyse ole ”tavanomaisesta” vapaaehtoistoiminnasta tai talkootyöstä.

Tarkastelujakso oli tämän vuoden tammi-huhtikuu.

Tarkastelussa ei havaittu sellaisia ratkaisuja, joissa palkattomaksi työksi arvioitu toiminta olisi tosiasiassa ollut tavanomaista vapaaehtoistoimintaa tai talkootyötä.

Ministeriö epäilee ihmisten epätietoisuuden liittyvän tilanteisiin, joissa tehdystä vapaaehtoistoiminnasta tai talkootyöstä on pyydetty selvitystä ilman, että siihen olisi ollut tarvetta.

Ministeriö on antanut Keha-keskukselle soveltamisohjeen siitä, millaisen vapaaehtoistoiminnan ja talkootyön ei pitäisi vaikuttaa työnhakijan työttömyysturvaoikeuteen.

Soveltamisohjeessa tarkennetaan sitä, millainen toiminta kelpuutetaan vapaahtoistoiminnaksi tai talkoiksi.

Vapaahtoistoiminnan keskeinen tunnusmerkki ohjeen mukaan on toiminnan tapahtuminen yleishyödyllisten päämäärien edistämiseksi tai taloudellista voittoa tavoittelemattoman yhteisön toiminnan tukemiseksi.

Tällaista on toiminta yhdistyksissä, mutta myös sellaisissa yhteisöissä, joissa hoidetaan julkisia hallintotehtäviä tai viranomaistehtäviä. Esimerkkeinä ohjeessa annetaan kunnat, seurakunnat, Metsähallituksen luontopalvelut tai vaikkapa Suomen riistakeskus.

Talkoilla ohjeen mukaan tarkoitetaan esimerkiksi naapuriapua tai muun henkilökohtaisen suhteen perusteella tehtävää palkatonta työsuoritusta.

Vapaahtoistoiminnalle on ominaista, että henkilö osallistuu siihen, kun hänelle sopii. Siitä ei tule myöskään saada palkkaa, mutta kestitystä tai esimerkiksi matkakorvauksia ei tulkita palkaksi.