Paavo Väyrynen on tottunut olemaan äänessä, mutta perjantaina keskustan puoluekokouksessa Väyrynen seurasi aateseminaaria hiljaisena.
Suunnitelma oli etukäteen määritelty.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
– Olen nykyisin puoluepolitiikan ulkopuolella. En kommentoi minkään puolueen toimintaa. Kertoisin, miten olisi pitänyt toimia ja miten pitäisi toimia, mutta en arvioi puolueiden kannanottoja tai toimia, Väyrynen totesi IS:lle aateseminaarin jälkeen.
Väyrynen erosi keskustan jäsenyydestä vuoden 2023 lopulla.
Hän sai kutsun puoluekokoukseen, sillä keskusta juhlii 120-vuotista taivaltaan ja paikalle kutsuttiin kaikki entiset puheenjohtajat ja puoluesihteerit.
Väyrynen kertoi jo etukäteen osallistuvansa Tampereen puoluekokouksen aatekeskusteluun tuomalla mukanaan kirjojaan esille.
Hän aikoo selittää vuonna 2020 julkaistussa Yhteinen vuosisatamme -teoksessaan, mikä keskustassa on mennyt pieleen.
– Mielestäni vuodesta 2010 lähtien puolueella on ollut väärä suunta. Silloin siirryttiin alkiolaisesta ihmisyysaatteesta liberalismiin. Liberalismi ei ole sellainen aateperusta, jolla keskusta voisi paremmin menestyä. Pitäisi palata alkiolaisen ihmisyysaatteen juuriin, Väyrynen toteaa.
Väyrynen seurasi aateseminaaria katsomosta. Kuva: Lassi Rinne
Väyrysen mukaan keskustalla oli vuoden 2010 Lahden puoluekokoukseen asti selkeä oma aateperusta ja suunta. Väyrynen johti keskustaa vuosina 1980–1990.
– Sen jälkeen se on hämärtynyt niin, että on siirrytty liberalismiin, joka ilmenee materialistisena arvomaailmana, ylikansallisena politiikkana ja federalismina Euroopan unionissa. Arvokysymyksissä se on merkinnyt kaiken sallivaa ajattelua.
Syyskuun alussa 80 vuotta täyttävä Väyrynen myöntää, että puoluepolitiikasta luopuminen on ollut haastavaa.
– Olen 55 vuotta sitten omaksunut arvomaailman, aatteen ja tavoitteet, joiden puolesta olen taistellut siitä lähtien. Olen joutunut toteamaan, että puoluejärjestelmän kautta sitä ei voi edistää.
Keskustan nykyisen puheenjohtajan Antti Kaikkosen kanssa Väyrynen ei ole keskustellut.
Europarlamentaarikkona nykyisin toimiva Katri Kulmuni on ainoa keskustan lähihistorian puheenjohtaja, jolle Väyrynen antaa tukensa.
Väyrynen kutsuu Yhteinen vuosisatamme -kirjaa konsulttityöksi Kulmunille.
– Kirjoitin kirjan sen jälkeen, kun Katri Kulmuni oli valittu puheenjohtajaksi. Valitettavasti hänet syrjäytettiin puoluejohdosta.
Kulmunin syrjäytti puheenjohtajan paikalta Annika Saarikko. Kaikkonen nousi keskustan puheenjohtajaksi Saarikon jälkeen kaksi vuotta sitten.
Väyrynen antaa tukensa keskustan lähihistorian puheenjohtajista vain Katri Kulmunille. Kuva: Janne Aaltonen
Keskustan kannatus oli torstaina julkaistussa Ylen kannatusmittauksessa 14,1 prosenttia. Väyrysen mukaan keskustan kannatus ”ei tietenkään” ole riittävällä tasolla.
– Nythän kannatus on samalla tasolla kuin seitsemän vuotta sitten, jolloin käytiin vaalit. Sen jälkeen tuli toinen romahdus vielä. Nyt kannatus on sillä tasolla, mihin se putosi 2019.
Väyrynen kertoo viettävänsä nykyisin eniten aikaa Etelä-Suomessa.
Kesäkausi kuluu pohjoisessa. Väyrysellä ja hänen vaimollaan Vuokolla on Pohjanranta-niminen tila Keminmaalla.
Vuokko Väyrynen voi hyvin, Väyrynen kertoo.
– Myelooma, plasmasyöpä, johon hän sairastui, on hallinnassa. Suoritettiin kantasoluhoito, joka paransi.
