Paula Risikko: Vanhuspalvelulain osalta on tapahtunut virhe – se tulee nyt oikaista.

Lue tiivistelmä

Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko vaatii vanhusten oikeuksien vahvistamista lainsäädännöllä.

Risikon mukaan vanhuspalvelulaissa tapahtui virhe, kun vanhusten oikeudet heikkenivät lain valmistelun aikana.

Hän ehdottaa palvelujen nopeampaa järjestämistä, valvonnan tiukentamista ja hoitoisuuden paremmin huomioimista.

Näytä lisää

Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko (kok) reagoi voimakkaasti Ilta-Sanomien reportaasiin turkulaisesta vanhusten palvelutalosta, jossa toimittaja työskenteli hoitajana.

– Se, mitä luin, oli pelottavaa. Se on pelottavaa ikäihmisille, mutta myös henkilöstölle, sillä kukaan ei halua tehdä työtä, jonka lopputulos on tuollainen, Risikko toteaa.

Reportaasin mukaan Parkinmäen palvelutalossa on jatkuva hoitajapula, ja lääkkeitä jaetaan asiakkaille väärin, koska lääkelistoja ei tarkisteta. Elvytyslaite löytyy lähikaupasta, eikä turvarannekkeisiin osata vaihtaa paristoja.

Hoitajat viettävät aikaa kahvihuoneessa sosiaalisessa mediassa, kun taas vanhukset istuvat sidottuina tuoleihinsa.

– Jokainen koulutettu hoitaja tietää, että tämä ei ole oikein, Risikko sanoo tiukasti.

Risikko on itse erikoissairaanhoitaja, joka on erikoistunut sisätauteihin ja vanhusten hoitotyöhön. Hän on kouluttanut alalle ihmisiä yli kymmenen vuoden ajan.

Julkisuuteen on noussut tapauksia, joissa vanhuksia on menehtynyt hoivakodeissa. Yhdessä tapauksessa tuoliin sidottu vanhus kuristui. IS uutisoi keskiviikkona tapauksesta, jossa vanhusta ei viety lääkäriin tapaturman jälkeen.

– Tässä on ollut järkyttäviä tapauksia, joissa on tullut todella kauheita lopputulemia. En kuitenkaan voi ottaa kantaa siihen, mitä siellä tapahtui, koska en tiedä yksityiskohtia, Risikko toteaa.

Hän korostaa, että tällaiset tilanteet on käsiteltävä huolellisesti, jotta voidaan selvittää, missä prosessi tai ammattitaito on pettänyt.

– Jos jotain sattuu tai tulee läheltä piti -tilanne, se pitäisi aina käydä läpi ja oppia siitä.

Risikon mukaan kyse on myös johtamisesta ja toimintaedellytysten luomisesta.

– Meillä koulutetaan hoitajat hyvin, ja heillä on varmasti tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta jos heillä ei ole mahdollisuutta toteuttaa sitä, niin oma sielu kärsii.

Risikko muistuttaa, että vaikka esille on noussut järkyttäviä tapauksia vanhustenhoivasta, se ei ole koko totuus.

– Väitän, että suurin osa hoidosta on korkealaatuista. Valitettavasti on kuitenkin yksiköitä, joissa tällaisia tapahtumia esiintyy.

Hänen mukaansa ei ole niin, että yksityinen palvelutalo olisi huono ja julkinen hyvä, vaan molemmissa on omat haasteensa.

Oikeuksien vahvistaminen lakiin on kaiken a ja o.

Risikon mukaan esimerkiksi kuolemantapaukset tai läheltä piti -tilanteet pitäisi aina käydä läpi ja oppia niistä. Kuva: Seppo Kärki / IS

Tapaturmaan joutuneen vanhuksen omainen luonnehti IS:lle vanhustenhoitolaitoksia vankiloiksi, joissa omaisilla ei ole sananvaltaa eikä vanhuksilla ihmisarvoa.

– Toisen ihmisen kohtaaminen on ammattitaitokysymys, että miten saat ihmisen tuntemaan, että häntä on kuultu ja häntä arvostetaan.

Risikko korostaa, että omaisten kuulemisessa on kyse myös johtamisesta.

Risikko on valinnanvapauden kannattaja, ja hänestä ihmisellä tai omaisella pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa hoitopaikan valintaan.

Hän toteaa kuitenkin, että kaikilla hyvinvointialueilla ei ole käytössä palveluseteleitä tai vaihtoehtoja, joista valita.

Risikko aloitti aikoinaan peruspalveluministerinä vanhuspalvelulain valmistelun.

Vanhuspalvelulain avulla pyrittiin varmistamaan vanhuspalvelujen riittävyys ja laatu sekä parantamaan ikääntyneiden asemaa ja hyvinvointia.

Hän kertoo, että lakia valmistellut työryhmä esitti alun perin vahvempia oikeuksia vanhuksille, mutta oikeudet heikkenivät lain valmistelun aikana seuraavalla vaalikaudella.

Hän arvelee, että taustalla oli taloudelliset syyt. Silloinen Jyrki Kataisen (kok) hallitus joutui sopeuttamaan julkista taloutta miljardeilla euroilla finanssikriisin seurauksena.

Risikon mielestä tämä on nyt yksi keskeinen ongelma.

– Oikeuksien vahvistaminen lakiin on kaiken a ja o, sillä mitä hyötyä on kirjauksista laadukkaista palveluista, jos niitä ei toteuteta, Risikko toteaa.

– Kun palvelut ovat määrärahasidonnaisia, niin jos hyvinvointialueella ei ole rahaa, ei palveluja välttämättä saada.

Nythän on käynyt niin, että kun on yksi luku laissa, niin sillä mennään.

Kataisen hallitus sääti vanhuspalvelulain vuonna 2012. Kuvassa liikenneministeri Merja Kyllönen (vas), peruspalvelunministeri Maria Guzenina (sd), hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok), sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) ja asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd). Kuva: Christian Westerback

Lain mukaan kiireelliset palvelut on järjestettävä välittömästi ja kiireettömät palvelut viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä palveluiden tarpeesta.

Kotona asuva vanhus saattaa joutua odottamaan kotihoidon palveluita usein jopa yli kolme kuukautta.

– Se on liian pitkä aika.

Risikon mielestä vanhuspalvelulakia on kiristettävä niin, että kiireettömät palvelut on järjestettävä nopeammin.

Lisäksi hänen mielestään vanhusten oikeuksien valvontaa on vahvistettava eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolla on toimivalta puuttua epäkohtiin ja nostaa esille kehittämiskohteita, toisin kuin erillisellä vanhusasiavaltuutetulla.

Useat poliitikot ovat ehdottaneet ratkaisuksi ympäri vuorokautisen asumisen henkilöstömitoituksen nostamista.

Risikko ei halua muuttaa lakia, jossa mitoitukseksi on määritelty 0,6 henkilöä asiakasta kohden, mutta hoidettavien palvelujen tarpeen eli hoitoisuuden pitäisi hänen mielestään näkyä paremmin henkilöstön määrässä. Jos yksiköissä on vakavammin sairaita ja enemmän hoitoa tarvitsevia vanhuksia, sen pitäisi näkyä henkilöstön määrässä.

– Nythän on käynyt niin, että kun on yksi luku laissa, niin sillä mennään.

Risikko kertoo, että jos hyvinvointialue ostaa palveluja, se maksaa vain lain mukaisesta henkilöstömitoituksesta, vaikka lain mukaan hoitoisuus pitäisi ottaa huomioon.

Hän varoittaa, että pelkän luvun nostaminen voisi johtaa siihen, että hoitajia joudutaan siirtämään muualta, esimerkiksi vammaisten palveluista.

Risikko huomauttaa, että hyvinvointialueet ovat saaneet yli neljä miljardia euroa lisää rahoitusta vuodesta 2023 lähtien.

– Sanon monien vuosien kokemuksella ja myös omaisena hoitavana, että kaikki ei ole kiinni rahasta, vaan se on johtamisesta, prosessien kehittämisestä ja ammattitaidosta.

Risikko kertoo tavanneensa tuhansia hoitajia elämänsä aikana.

– Olen nähnyt kaunista ja ihmisläheistä käytöstä vanhusta kohtaan. Se ei maksa yhtään sen enempää kuin karkea käytös.