Poutala reagoi oman puolueensa arvosteluun Rydman-asiassa: ”Syyttely on järkyttävää vääristelyä”

Lue tiivistelmä

Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala vastustaa kristillisdemokraattien sisäistä kritiikkiä sote-äänestyskohua kohtaan.

Poutala kertoo Ilta-Sanomille, ettei hän äänestänyt ministeri Wille Rydmanin kriteereitä vastaan, vaan menettelytapaa, jolla kriteerit asetettiin.

Poutala luotti oikeuskanslerin arvioon ja pitää saamaansa kritiikkiä vakavana vääristelynä.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä kokoontui keskiviikkona ja sai kaikki edustajat yhtenäiselle kannalle asiassa.

Näytä lisää

Liikunta-, urheilu- ja nuoriso­ministeri Mika Poutala (kd) torjuu puoluetoverinsa syytökset siitä, että hän olisi äänestänyt puolueen sovitun linjan vastaisesti.

Kansanedustaja Sari Tanus (kd) ilmaisi sosiaalisessa mediassa huolensa siitä, että Poutala olisi äänestänyt tiistaiaamuna sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps) sote-järjestörahoitus­kriteereitä vastaan hallituksen neuvottelussa.

– Tämä ei pidä paikkaansa, Poutala toteaa harmistuneena IS:lle.

Poutala selittää, että hallituksen neuvottelussa ei äänestetty Rydmanin kriteereistä, vaan niiden asettamisen menettelytavasta.

– Lainsäädännössä todetaan, että sote-rahoituksen myöntämisen erityisistä edellytyksistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Eli niitä ei määrittele ministeri yksin, vaan ne käsitellään normaalisti valtioneuvoston istunnossa yhdessä.

Poutala kertoo olevan samaa mieltä muiden kristillisdemokraattien kanssa siitä, että Rydmanin kriteerilista on hyvä, eikä hän siksi olisi äänestänyt sitä vastaan.

Koska Poutalalla ei ole lainopillista koulutusta, hän luotti asiassa oikeuskansleriin ja äänesti tämän näkemyksen mukaisesti.

– En aio kyseenalaistaa tällaisia prosessiasioita.

Poutala toteaa, että perussuomalaisilla on käsitys, että ministeri voisi yksin määritellä erityiskriteerit. Tämän vuoksi perussuomalaiset myös hävisivät tiistaiaamuna käydyn äänestyksen, jossa olivat paikalla kaikki ministerit tai heidän sijaisensa.

Tanus kritisoi Poutalaa myös siitä, että tiedonkulku ministerin ja muun eduskuntaryhmän välillä ei ollut riittävää. Poutala vahvistaa, että tieto neuvottelusta ja sen sisältämästä äänestyksestä saatiin lyhyellä varoitusajalla.

– Sähköpostikutsu hallituksen neuvotteluun tuli kello 18.09, mutta huomasin sen vasta kahdeksan ja yhdeksän välillä. Siitä oli aikaa 12 tuntia neuvotteluiden alkuun, ja välissä olisi pitänyt myös nukkua se kahdeksan tuntia, Poutala kertoo nyt.

Poutala ei edistänyt asiaa ennen neuvottelua, koska hän ei itsekään tiennyt täysin neuvottelujen sisältöä.

– En itsekään tiennyt, mitä menen tekemään. Lopullinen esitys, josta äänestettiin, tuli vasta neuvotteluissa. Tiesin vain, että Rydmanin kriteereistä ei äänestetä.

Kysyttäessä Poutala myöntää, että tiedonvälitys olisi voinut olla sujuvampaa.

– Ehkä olisi voinut järjestää jonkin hätäkokouksen, näin jälkiviisaasti ajateltuna.

Tapaus on aiheuttanut harmia ministeri Poutalalle.

– Tässä on ollut tahallista väärin­ymmärtämistä ja vakavaa vääristelyä. Politiikan ikävin puoli, mutta ei voi mitään. Kun asioita vääristellään ja ihmiset eivät tiedä totuutta, nämä uppoavat heihin kuin väärä raha, hän purkaa tuntemuksiaan.

Hän ei kuitenkaan ole vihainen puoluetoverilleen Tanukselle, eikä osoita kritiikkiä häntä kohtaan, vaan yleisesti.

– Tanuksella oli erilainen käsitys, joka johtui varmaankin perussuomalaisten ulostuloista sosiaalisessa mediassa.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä kokoontui keskiviikko­aamuna ja sai kaikki kansanedustajat samalle sivulle asioista, Poutala kertoo. Ryhmä pitää Rydmanin kriteereitä edelleen hyvinä.

Poutala vahvistaa, että seuraavaksi kansliapäälliköt laativat kriteereistä jonkinlaisen ehdotuksen, joka tulee ministerivalio­kunnan käsiteltäväksi. Hän aikoo olla sielläkin Rydmanin kanssa samoilla linjoilla.

Ministeri Rydmanin kriteereistä nousi kohu, koska ne eivät olleet sopusoinnussa hallituskumppaneiden kokoomuksen ja Rkp:n kanssa. Hallituksen sisällä on ollut myös erimielisyyksiä kriteereistä päättämisen järjestyksestä, kuten tiistaisesta äänestystilanteesta voidaan päätellä.

Nykyisten tiukempien kriteerien avulla voitaisiin rajata esimerkiksi seksuaali­vähemmistöjen tai maahanmuuttajien asioita ajavia järjestöjä rahoituksen ulkopuolelle.

Hallitus on päättänyt vähentää kolmannen sektorin sote-järjestöjen avustuksista noin kolmanneksen.