Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä vertailee uudessa teoksessaan tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja presidentti Urho Kekkosen toimintatapoja.
Vertaaminen liittyy kummankin tapaan hoitaa ulkopolitiikkaa luomalla henkilökohtaisia suhteita siihen suurvaltaan, joka määrittää Suomen turvallisuustilannetta ja taloudellista kehitystä.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Penttilän mukaan Kekkosen aikana suurvalta oli Neuvostoliitto, kun taas Stubbin aikana se on Yhdysvallat.
Penttilä toteaa, että Suomen presidentit ovat aina toimineet kansallisten etujen mukaisesti.
”Kyllä, Kekkonen kalasti ja Stubb pelasi golfia — mutta tarkoitus oli sama: suhteiden luominen siihen suurvaltaan, joka muovaa Suomen turvallisuutta ja taloutta. Henkilösuhteisiin perustuvaa valtiotaitoa parhaimmillaan.”
Penttilä tuo esiin kansainväliselle yleisölle suunnatussa englanninkielisessä kirjassaan The History of Finland in a Nutshell Stubbin seitsemän tunnin golfkierroksen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa huhtikuussa 2025.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb loi suhteen Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin seitsemän tunnin golfkierroksella. Kuva: Alexander Stubb / X
Penttilän mukaan kyse ei ollut pelkästään pelistä. Stubbin golfkierros asettuu kirjassa samaan kontekstiin kuin Kekkosen kalastusretket Neuvostoliiton johtajien kanssa.
Penttilän mukaan Suomi pyrkii aina luomaan toimivan suhteen siihen pääkaupunkiin, jolla on suurin vaikutus Suomen tulevaisuuteen. Kylmän sodan aikana suhteita rakennettiin Moskovaan, EU-jäsenyyden jälkeen Brysseliin ja nyt Naton jäsenyyden myötä Washingtoniin.
Penttilä kuvailee Kekkosta “suomettumisen mestariksi”. Hänen mukaansa Kekkonen käytti läheistä suhdettaan Moskovaan sekä oman valtansa vahvistamiseen kotimaassa että Suomen lännen suhteiden laajentamiseen.
Risto E.J. Penttilä on kirjoittanut kansainväliselle yleisölle suunnatun teoksen Suomen historiasta, kulttuurista ja yhteiskunnasta. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Kirjan Kekkos-kuva on kaksijakoinen. Toisaalta Penttilä esittää Kekkosen taitavana ulkopoliittisena toimijana, joka onnistui pitämään Neuvostoliiton riittävän etäällä. Toisaalta hän korostaa, että Kekkosen tapa miellyttää neuvostojohtajia vaikutti negatiivisesti Suomen poliittiseen kulttuuriin.
”Hän kävi kalassa Hruštšovin, Brežnevin ja muiden neuvostojohtajien kanssa. Hän kestitsi heitä ruualla ja viinillä. Hän jopa piti kahdenkeskisiä yksityistapaamisia ilman muiden suomalaisten virkamiesten läsnäoloa.”
Penttilä esittää myös kysymyksen, joka jää vaivaamaan Kekkosen perintöä:
”Tekikö hän tämän edistääkseen Suomen etuja — vai omiaan?”
Penttilä toteaa, että näkemykset asiasta eroavat yhä. Hän kirjoittaa, että Kekkosta pidettiin vuosikymmeniä Suomen turvallisuuden takaajana suhteessa Neuvostoliittoon.
Presidentti Urho Kekkonen kävi myös metsästämässä Neuvostoliiton johtajan Nikita Hruštšovin kanssa. Kuva: Topfoto / MVPhotos
Penttilän mukaan Stubbin tapaaminen Trumpin kanssa oli merkittävä juuri siksi, että tuolloin Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen eikä EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas ollut vielä tavannut Trumpia.
Penttilän mukaan Stubbin tapaaminen osoittautui myöhemmin käännekohdaksi, sillä Trump alkoi pian sen jälkeen arvostella julkisesti Venäjän presidenttiä.
”Vierailulla rakennettiin luottamusta — luottamusta, joka voisi edistää Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan etuja yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa.”
Pian Stubb oli mukana kaikissa keskeisissä Yhdysvaltojen, Euroopan ja Ukrainan välisissä tapaamisissa käytännössä edustamassa Euroopan keskikokoisia ja pieniä valtioita.
<
