Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps) ympärillä on ollut hämmennystä sote-järjestöjen Stea-avustusten myöntämisen kriteereistä. Hänen tekemänsä virhe on kuitenkin erilainen kuin mitä ensi silmäyksellä voisi kuvitella.
Kaikki sai alkunsa, kun Rydman julkaisi viestipalvelu X:ssä innostuneen kirjoituksen.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
– Nyt on aika muuttaa järjestöjen avustuskriteerit! Päättämämme erittäin tarpeelliset rahoitusleikkaukset ovat merkittäviä, ja ne tulee siksi kohdistaa oikein ja oikeudenmukaisesti, hän kirjoitti 15. kesäkuuta.
– Näitä uusia kriteereitä tuskin voi vastustaa kukaan, joka todella on huolissaan tärkeää työtä tekevien sote-järjestöjen rahoituksesta.
Tämän jälkeen alkoi vyöryä vastustavien ja puolustavien viestien virta. Jokaisella tuntui olevan mielipide siihen, ovatko Rydmanin esittämät kriteerit oikeudenmukaisia vai eivät.
Aluksi Rydman puhui nimenomaan ”uusista kriteereistä” ja siitä, että ”avustuskriteerit on jo päätetty, ne ovat voimassa eivätkä ne tule muuttumaan”.
Torstaina pidetyssä Suomi-areenan sote-paneelissa Rydman kuitenkin sanoi pitävänsä outona, että tällaiset oikeudellisesti ja poliittisesti sitomattomat ohjeet yhtäkkiä nostetaan näin merkittävään asemaan.
Hetkinen, miten ”uudet kriteerit” yhtäkkiä muuttuivat oikeudellisesti ja poliittisesti sitomattomiksi ohjeiksi?
Palataan takaisin tiistaihin, jolloin hallitus kokoontui neuvottelemaan asiasta suljettujen ovien taakse niin nopealla aikataululla, etteivät kaikki ryhmät edes ehtineet keskustella asiasta sitä ennen.
Neuvottelussa äänestettiin siitä, jääkö Rydmanin ilmoittama linjaus voimaan. Äänestyksen voitti 10–7 pääministeri Petteri Orpon (kok) esitys siitä, että kriteerit valmistellaan yhdessä ja viedään sen jälkeen päätettäväksi.
Aloitettiin asetuksen valmistelu.
Tämä oli prosessin ensimmäinen kerta, jolloin päätettiin ryhtyä muuttamaan lakia tai asetusta. Rydmanin aiempi ilmoitus ei ollut vielä tällainen muutos.
Mikäli asetus valmistuu ja hyväksytään, se voisi selkeyttää kriteereitä ja antaa varmuutta avustusta hakeville siitä, miksi avustusta jaetaan niin kuin jaetaan.
Ministeri ei siis ole laillisesti muuttanut mitään. Kyse on painotuksista, jotka eivät ole oikeudellisesti velvoittavia vaan suuntaa-antavia ohjeita.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi toteaa haastattelussa, että mitään sitovia ratkaisuja ei ole vielä tehty. Rydmanin ilmoittaman päätöksen tarkoitus on ollut olla mahdollisille avustusten hakijoille ohjenuorana, jossa kerrotaan avustuksen jaon painopisteistä ja periaatteista.
Hänen mukaansa tällaisten painotusten tekeminen on normaali prosessi.
Kriittistä palautetta on tullut monelta taholta Rydmanin päätöksestä. Suurin keskustelu on herännyt Rydmanin ilmoittamissa ”uusissa kriteereissä” seuraavasta kohdasta Stean sivuilla julkaistusta tiedotteesta:
Jatkoavustusta ei vuonna 2027 myönnetä järjestöille, joiden toiminta on keskittynyt yhteiskunnalliseen vaikuttamis- tai neuvontatyöhön. Avustusta ei myöskään myönnetä järjestöille, joiden toiminnalla ei ole selkeää yhteyttä terveyden edistämiseen tai toimintakyvyn rajoitteisiin tai joiden toiminta kohdistuu pääasiassa yhteen tiettyyn ei-terveydellisperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään.
Kohdan on tulkittu sulkevan avustusten ulkopuolelle järjestöt, jotka työskentelevät sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tai maahanmuuttajien parissa.
Päätös perustuu lakiin sote-alan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta sekä asetukseen valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.
Asetukset tarkentavat lakia, mutta eivät voi olla ristiriidassa sen kanssa.
Kyseisessä laissa pykälässä kolme määritellään avustettava toiminta ja sanotaan muun muassa seuraavasti:
– Valtionavustusta voidaan myöntää laajasti sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Avustettavan toiminnan tulee osaltaan tukea ihmisten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä perusoikeuksien toteutumista.
Sana laajasti on merkittävä, koska sitä voi tulkita eri tavoin: yhtenä vuonna painotetaan yhtä, toisena toista.
Rydmanin johdolla kohtaa on tulkittu niin, että avustuksia ei tarvitsisi myöntää sellaisille järjestöille, joiden toiminta kohdistuu pääasiassa yhteen tiettyyn ei-terveydellisperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään.
On vaikeaa nähdä, että Rydmanin tekemälle painotukselle olisi sinänsä laillisia esteitä.
Näin ajattelee myös STM:n johtaja Kirsi Kaikko. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka kriteerit eivät ole suoranaisesti laittomia, sen mitä kriteereiden perusteella tehdään, pitää olla myös laillista.
– Viime kädessä arviointi on mahdollista vasta sitten, kun lopulliset avustuspäätökset on tehty, Kaikko toteaa.
STM:n Niemen mukaan painotusten julkaisusta syntynyt keskustelu osoittaa, miksi kriteereitä on hyvä tarkentaa uudella asetuksella.
– Tilanteessa, jossa avustusten kokonaismäärä muuttuu näin merkittävästi pienemmäksi, näin yleisillä kriteereillä kuin asetuksissa nyt on, ei vielä saada täyttä oikeusvarmuutta siihen, että ihmiset tietävät, millä perusteella avustukset lopulta jaetaan, Niemi selittää.
Järjestöjen valtionrahoitusta leikataan kolmanneksella eli 274 miljoonasta eurosta 190 miljoonaan euroon.
Kesällä aiotaan valmistella nopeasti uusi asetus, jolla kriteereitä tarkennetaan. Tiistaina ministeri Rydman sanoi vielä olevan varma, ettei tule esittelemään uusia hakukriteereitä.
Oikeuskansleri Janne Salminen kertoi tällöin IS:lle, että ministeri Rydmanin ja ministeriön toiminnasta avustuskriteerien osalta on vireillä kanteluja oikeuskanslerinvirastossa.
Virallinen vastaus sille, ovatko Rydman ja ministeriö toimineet lainmukaisesti, selvinnee siis myöhemmin.
On helppo ymmärtää, miksi lain kohtia on tulkittu siten kuin on.
Kysyin STM:n Niemeltä, olivatko Rydmanin esittämät kriteerit koskaan edes sellaisia, että niitä olisi voinut ilman suurempaa muutosta käyttää. Hän vastasi seuraavasti:
– Se on tietysti hyvä kysymys, mutta ei minulla ole siihen vastausta. Se vastaus on varmaan vähintään juridinen ja osittain myös poliittinen.
Niemi toteaa myös, että mikäli uutta asetusta ei olisi lähdetty tekemään, Rydmanin kriteerien pätevyys punnittaisiin siinä vaiheessa, kun lopulliset avustuspäätökset syksyn aikana on tehty.
– Silloin niihin voi hakea muutosta, ja oikeusistuin arvioisi, mahtuvatko ne olemassa olevan lain ja asetuksen kirjaimen piiriin, Niemi sanoo.
Vaikka lopulliset avustuspäätökset myöhemmin todettaisiin lainmukaisiksi, niistä voi silti olla poliittisesti ja moraalisesti monenlaisia näkemyksiä.
Rydmanin varsinainen virhe oli lopulta se, että hän viesti sitomattomasta painotuksesta kuin se olisi valmis, muuttumaton ja ehdoton kriteeristö.
