Pääministeri Orpo sekä muut poliitikot ovat ottaneet kantaa Stea-avustuksiin.
Lue tiivistelmä
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tiukentamat sote-järjestöjen avustuskriteerit ovat johtaneet poikkeukselliseen hallitusriitaan.
Politiikan toimittaja Otto Rantanen arvioi, että Rydman tarvitsee näkyvyyttä ensi kevään eduskuntavaaleihin, joissa hän kilpailee sisäministeri Mari Rantasen kanssa Helsingin vaalipiirin viimeisestä paikasta.
Rydmanin asettamat kriteerit sulkevat pois perussuomalaisille epämieluisia järjestöjä, kuten Setan ja maahanmuuttajajärjestöjä.
Aiemmista hallituskriiseistä poiketen arvokiista liittyy nyt konkreettiseen hallitustyöskentelyyn, mikä tekee tilanteen ratkaisemisesta haastavampaa.
Näytä lisää
Hallituksessa on syntynyt poikkeuksellinen riita sote-järjestöjen rahoituskriteereistä. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) julkaisi viime viikolla tiukennetut kriteerit avustusten jakamiseen, ja hallituskumppanit reagoivat heti negatiivisesti.
Ei ole sattumaa, että riita kohdistuu juuri Rydmaniin.
Neljä vuotta sitten Rydman erosi kokoomuksen eduskuntaryhmästä, kun Helsingin Sanomat uutisoi, että Rydman olisi käyttäytynyt ahdistavasti nuoria naisia ja tyttöjä kohtaan. Rydman kiisti väitteet. HS:n artikkelissa ei väitetty Rydmanin syyllistyneen rikoksiin.
Yli 20 vuoden kokoomusjäsenyyden jälkeen tilanne on varmasti ollut vaikea. Pelkkä henkilökohtainen kostoretki kokoomusta vastaan Rydmanin keittämässä sopassa ei kuitenkaan ole kyse.
Rydmanilla on panoksena menneisyytensä lisäksi myös oma tulevaisuutensa – ensi kevään eduskuntavaalit ja vaalimatematiikka.
Rydman. Pelissä menneisyys ja tulevaisuus. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Helsingin vaalipiirissä perussuomalaisilla on tällä hetkellä kolme paikkaa, mutta gallupien heikentymisen vuoksi sen voidaan olettaa putoavan kahteen.
Jos ja kun puoluetta aiemmin johtanut Jussi Halla-aho (ps) asettuu jälleen ehdolle, se tarkoittaa vain yhtä jaossa olevaa paikkaa, sillä mestari kerää kannattajiensa äänet varmasti.
Yhdestä jäljelle jäävästä paikasta kilpailevat silloin kaksi istuvaa ministeriä, Rydman ja sisäministeri Mari Rantanen (ps).
Aiempien suoritusten perusteella Rydman on hieman edellä, tosin suhteellisen pienin eroin. Edellisissä eduskuntavaaleissa hän sai 3 919 ääntä, kun Rantanen sai 3 826. Viime vuoden kuntavaaleissa pormestariehdokkaaksi asetettu Rydman sai 2 057 ääntä ja Rantanen 1 710.
Rydman saattaa katsoa tarvitsevansa ylimääräistä tukea kannatuksensa vahvistamiseksi, jotta hän voi erottua varmemmin puoluetoveristaan. Hän on mahdollisesti arvioinut, että voi saavuttaa sen entiselle puolueelleen kettuilemalla ja virnuilemalla.
Analyysi voi osoittautua oikeaksi. Ainakin nyt näyttää siltä, että Rydman astuu hallitusriidasta henkilökohtaisena voittajana ulos, sillä hän on kuittaillut pääministeri Petteri Orpolle (kok) tavalla, johon on vaikea vastata.
Jos muut hallituksessa perääntyvät, Rydman voittaa, ja jos muu hallitus menee yli, Rydman saa ministerin tehtävänsä päätteeksi marttyyrin aseman, josta äänestäjät palkitsevat.
Pääministeri Petteri Orpo on laittanut kaiken arvovaltansa peliin Rydmania vastaan. Kuva: Lassi Rinne
Ennen nykyistä tilannetta hallituksen kriisit ovat olleet niin sanotusti arvopohjaisia.
Rasismikohuja on ollut useita, olivatpa ne sitten liittyneet Vilhelm Junnilaan (ps), Riikka Purran (ps) vanhoihin kirjoituksiin, Teemu Keskisarjan (ps) ulostuloihin tai kokonaisen perussuomalaisryhmän silmienvenyttelyyn.
Ja avustuskriteereistä käytävässä riidassa on kyse arvoista. Rydmanin asettamat tiukemmat kriteerit sote-avustuksille sulkevat tarkoituksellisesti pois nimenomaan perussuomalaisille epämieluisia järjestöjä, kuten seksuaalivähemmistöjen asioita ajavan Setan ja useita maahanmuuttajajärjestöjä.
Oleellinen ero on vain se, että tällä kertaa arvot liittyvät konkreettiseen hallitustyöskentelyyn. Silmienvenyttely tai vuosikymmeniä vanhat kirjoitukset ovat kyllä raskasta taakkaa, mutta ne eivät liity suoraan hallituksen hankkeisiin. Siksi hallitustyötä on voitu jatkaa niistä huolimatta hampaat irvessä.
Poikkeamalla totutusta menettelytavasta eli ohittamalla avustuskriteerien laadinnassa muun hallituksen Rydman on työntänyt aivan uudella tavalla kepin hallituksen polkupyörän pinnojen väliin. Siksi hallitusjumin ratkaiseminen voi osoittautua tällä kertaa entistä mutkikkaammaksi.
Rydman ei ole ainoa, joka hämmentää tilannetta.
Hallituskriisin oheen syntyi lyhytikäinen liitännäiskriisi, kun kristillisdemokraateissa alettiin perussuomalaisten tuella syyttää puolueen omaa ministeriä, Mika Poutalaa, Rydmanin listaa vastaan äänestämisestä.
Poutala totesi IS:n haastattelussa, että hän oli äänestänyt Rydmanin toimintatapoja, ei itse avustuskriteereitä vastaan. Hän kertoi, ettei edes tiennyt, mitä oli menossa tekemään suunnatessaan pikavauhdilla koolle kutsuttuun hallituksen sisäiseen äänestykseen.
Kristillisten sisäinen nokittelu osoittaa, kuinka teknisestä asiasta koko Rydmanin keittämässä sopassa on kyse. Jos kansanedustajat ja ministeritkään eivät tiedä, mitä tapahtuu, miten kukaan muukaan saisi siitä selvää.
He eivät tiedä, mitä he tekevät, sanottiin jo Raamatussa. Kristillisten riveissä kritisoitiin ministeri Mika Poutalaa (kd), koska luultiin hänen äänestäneen Rydmanin kriteerilistaa vastaan. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Kokoomuksen ja Rkp:n tyytymättömyys on myös vaihtanut suuntaa päivien kuluessa. Vuoroin on oltu ärsyyntyneitä itse kriteereistä, vuoroin Rydmanin tavasta esittää ne. Ilmeisesti nyt ollaan tyytymättömiä molempiin.
Esimerkiksi kokoomus ei ole suostunut kertomaan julkisuuteen, mikä tiukentuneissa kriteereissä häiritsee, vaikka ministeri Rydman ja media ovat asiaa kysyneet. IS:n tietojen mukaan syynä on nimenomaan vähemmistöiltä nipistäminen, mutta myös vakavaraisilta – usein kokoomushenkisiltä – järjestöiltä leikkaaminen.
Sivusta seurattuna eniten ihmetyttää, miksi kriteereistä nostettiin kokoomuksessa meteli, jos parempaa vaihtoehtoa ei haluttu esitellä heti julkisuudessa. Olihan runsaista avustusleikkauksista sovittu jo hallituksen kesken.
Mitä arvoa on seksuaalivähemmistö
