Seppo Varjuksen kolumni: Poliitikkojen vaikea juhannus

Seppo Varjuksen kolumni: Poliitikkojen vaikea juhannus 1

Jussi ja juhla. Mökille siis.

Petteri Orpo (kok) lupasi tuoda pyytämänsä kalan. Kukaan ei kehdannut kutsua sitä sintiksi. Riikka Purra (ps) valmisti kasvissmoothiet. Sofia Virta (vihr) kantoi sissimuonat. Sari Essayah (kd) toi virsikirjan, Anders Adelcreutz (rkp) snapsivirsikirjan. Antti Kaikkonen (kes) toi perunat kaupan pussissa. Antti Lindtman (sd) toi Paavo Lipposen vanhan vihdan. Minja Koskela (vas) soitti sähköurkuja. Hjallis Harkimo (liike) toi itsensä ja laskun siitä.

Saunapuita ei tuonut kukaan. Värjöteltiin. Alkoi sataa.

Juhannuksena jätetään kaupungin kiireet ja muut tylsät asiat. Maalla on niin mukavaa.

Politiikkaa ei kuitenkaan voi unohtaa. Se on kuin ilma, jota hengitämme. Jos asumme kaatopaikan vieressä.

Poliitikoillakin on oikeus kesälomaansa. Mutta todellisuudessa he eivät ole silloinkaan vapaita. Poliitikot ovat näet kirottuja. Juuri siksi tämä ammatti kiehtoo.

Lähitulevaisuudessa poliitikon työ on erityisen kirottu. Ensi kevään eduskuntavaaleissa moni lupaavana pidetty poliittinen ura päättyy inhimillisesti katsoen liian aikaisin. Tervetuloa teurasvaalit 2027.

Vaan kuka on teuras ja kuka teurastaja? Sitä arvaillaan vilkkaasti. Kohta vallanpitäjistä tulee entisiä, voittajista häviäjiä ja haastajista hakkelusta. Valta vaihtuu, vaikka se ei oikeasti koskaan vaihdukaan.

Juhannuksen kesäisessä kauneudessa poliitikon huoli kasvaa. Hän katsoo keppinsä nokassa hitaasti kypsyvää makkaraa tai kasvisnakkia. Kun makkarasta valuu rasvaa ja nakki kärventyy, poliitikko tuntee syvää sympatiaa. Kohta siinä voi olla hänenkin kohtalonsa. Kärventynyt ja loppuun palanut. Tippa tulee silmäkulmaan.

Tämä on siis metafora. Emme me syö poliitikkoja. Emme ole mitään kannibaaleja.

Emmehän?

Valellaan kaksi valiokuntaneuvosta hunajalla.

Puhutaan Suomen talouden tulevaisuudesta. Toivo ja epätoivo etsivät hallittua tasapainoa. Vaikeaa on.

Kesän kynnyksellä Orpon sai hyviä signaaleja taloudesta. Kyllä niistä jaksettiinkin iloita.

Sitten on jälleen tullut pieniä korvatillikoita. Kaukaa Persianlahdelta ehti puhaltaa kylmiä tuulia. Ja vähän taas viriteltiin itkuvirsiä täälläkin. Optimisti pettyy aina, eikä pessimistin itsekehua jaksa kuunnella kukaan.

Oppositio ei voi juuri iloita Orpon ongelmista. Seuraavalla hallituksella on ne perintönä edessään. Seuraavassa hallituksessa voi olla mukana Petteri Orpokin. Sellainen Sisyfos. Bonus-Petteri.

Juhannuksena tulevaisuutta voi selvittää taikoja tekemällä.

Otetaan kaksi valiokuntaneuvosta. Valellaan ne hunajalla. Kieritetään kukkaniityllä. Tiputetaan kaivoon. Jos avunhuutoja ei kuulu äkkiä, se on huono merkki.

Tehdään juhannusyönä pentagrammi eduskunnan mitättömämpien asioiden valiokunnan kokoushuoneen lattialle. Asetetaan sen keskelle aloite ruokakuskien työterveyden parantamisesta turvesoilla. Jos se valmistuu yön aikana, saamme ehkä elää.

Jos haluat tietää tulevan hallituskumppanisi, kerää 37 yrttiä. Pistä ne tyynyn alle pääsiäisenä. Älä peseydy, vaihda lakanoita tai pyjamaa. Kurkista juhannusaattona kaivoon. Jos sieltä pilkistää apua huutava valiokuntaneuvos, valitse toinen kaivo.

Älä kuitenkaan hyppää siihen.