Suomi liittyi Ranskan ydinasepelotteeseen – presidentti korostaa, ettei ydinaseita sijoiteta Suomeen

Suomi liittyi maanantaina Ranskan ydinasepelotealoitteeseen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron lanseerasi niin kutsutun ”eteen työnnetyn pelotteen” maaliskuussa pitämässään puheessa, joka käsitteli Ranskan ydinaseita.

Aluksi aloitteeseen liittyi kahdeksan maata: Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Puola, Alankomaat, Belgia, Kreikka, Ruotsi ja Tanska. Toukokuussa mukaan liittyi kolmantena pohjoismaana Norja.

Ranskan aloitteen tarkoituksena on mahdollistaa halukkaiden liittolaismaiden ”jonkin tason osallistuminen” ydinasepelotteeseen, kuvaa Ulkopoliittisen instituutin (UPI) vanhempi tutkija Matti Pesu.

– Kyse voi olla mahdollisesta osallistumisesta Ranskan ydinaseharjoituksiin. Ranska järjestää niitä useaan kertaan vuodessa, sanoo Pesu.

On myös mahdollisuus keskustella siitä, voivatko liittolaismaat tavanomaisin asejärjestelmin tukea Ranskan ydinasepelotetta.

– Suomihan tätä Naton puitteissa jo tekee, sillä hävittäjät ovat olleet mukana Naton harjoituksissa. Niissä harjoitellaan käytännössä Nato-maiden ydinaseita kantavien hävittäjien suojaamista, sanoo Pesu.

Äärimmillään yhteistyö voi puolustusministeriön tiedotteen mukaan sisältää ”Ranskan strategisten ilmavoimien osien tilapäistä läsnäoloa liittolaismaassa”.

– Se tarkoittaa sitä, että Ranskan Rafale-hävittäjät saattavat ilman ydinaseita pyörähtää harjoittelemassa, kuten ne nyt ovat Puolassa tehneet, kommentoi Pesu.

Niin sanotusti kovat piipussa ydinasehävittäjät eivät siis tässä tapauksessa olisi liikkumassa.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb korostaa myös omassa lausunnossaan, että Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana.

Ensimmäisiin askeliin kuuluu se, että Suomen ja Ranskan välille muodostetaan ohjausryhmä, jossa Pesun mukaan keskustellaan muun muassa uhkaympäristöstä ja Ranskan ydinaseajattelusta.

– Eli ensin varmaan lähdetään siitä, että jutellaan. Ja sitten katsotaan, miten edetään, arvioi Pesu jatkoaskelia.

Sitten päästään tarkastelemaan muun muassa sitä, osallistuuko Suomi Ranskan harjoituksiin vai lisääkö Ranska harjoittelua Suomessa. Lisäksi koordinaatiota voidaan syventää julkisuudelta piilossa.

– Käsitykseni mukaan Ranskan harjoitukset ovat sen verran pieniä, että kaikkia liittolaisia ei voida ottaa joka kerralla mukaan, huomauttaa Pesu.

Tutkijan mukaan tulisi keskustella myös pohjoismaisen yhteistyön lisäämisestä.

– Nyt kun kaikki Pohjoismaat – Islanti pois lukien – ovat mukana, niin näkemykseni on se, että pohjoismaiden koordinaatiota pitäisi lisätä, sanoo Pesu ja huomauttaa alueen olevan myös Naton puitteissa yhtenäistä toiminta-aluetta.

– Vai onko tämän alueen asioita järkevää keskustella neljässä eri ryhmässä?

Ei ole salaisuus, että Ranskan ydinasepelote on saanut Euroopassa tuulta siipiensä alle senkin vuoksi, että luottamus Yhdysvaltojen sitoutumiseen on horjunut.

– Tätä aloitetta on kuitenkin ymmärtääkseni edistetty amerikkalaisia informoiden, sanoo Pesu ja huomauttaa mukana olevan merkittäviä Nato-maita.

Aloitetta ei ole toisin sanoen markkinoitu epäluottamuslauseena Yhdysvalloille. Myös Suomi on korostanut julkilausumissaan, että tarkoituksena ei ole korvata Natoa.

Kuinka merkittävästä asiasta Suomelle on kyse?

– Tämä on lisäpalikka turvallisuuskehikkoon. Mutta suurin muutos tapahtui silloin, kun huhtikuussa 2023 Suomen lippu vedettiin Naton päämajan salkoon, arvioi Pesu.

– Nähtäväksi jää, mihin tämä lopulta kantaa. Kaikki ydinaseisiin liittyvä kuulostaa todella isolta ja dramaattiselta, mutta ei tässä nyt vielä mitään aivan perustavanlaatuisia elementtejä olla muuttamassa.

Taloudellisia velvoitteita mukaan liittyminen ei ole suomalaisille tuomassa.

Ranskan hallinnon viesti on se, että he eivät ole muiden lompakolla tässä asiassa, ja se on heille suvereniteettikysymys, kuvaa Pesu.

Miksi Suomi liittyi mukaan juuri nyt, monia muita Pohjoismaita myöhemmin? Kesäkuussa pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoi Suomen haluavan vielä lisätietoa mahdollisesta yhteistyöstä Ranskan kanssa.

Taustalla oli luultavasti aitoa pohdintaa, ajattelee Pesu.

– Helsingin ja Pariisin välinen dialogi näissä kysymyksissä ei sitten varmaankaan ollut supertiivistä. Ruotsalaisilla on muutenkin hyvät yhteydet Pariisiin, ja ruotsalaisten toimintatapa on yleisesti ollut se, että aika aktiivisesti lähdetään mukaan asioihin.

Suomessa on tutkijan mukaan kenties tietynlaista perusvarovaisuutta.

– Tanskalaisille kelpaa sattuneesta syystä kaikki ei-amerikkalainen, hän lisää.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on toistuvasti väläytellyt Tanskalle kuuluvan Grönlannin liittämistä Yhdysvaltoihin.

Ranskan avausta ei ole tutkijan mukaan markkinoitu epäluottamuslauseena Yhdysvalloille. Myös Suomi on korostanut julkilausumissaan, että tarkoituksena ei ole korvata Natoa. Kuva: Rio Gandara / HS