Lue tiivistelmä
Parlamentaarinen työryhmä ehdottaa Suomen puolustusmenojen kaksinkertaistamista 15 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.
Puolustusministeri Antti Häkkänen pitää raporttia rehellisenä kuvastuksena Suomen puolustuskyvyn tilanteesta.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Taustalla ovat Venäjän pitkäaikainen uhka, Puolustusvoimien korjausvelka sekä sodankuvan teknologinen kehitys.
Vasemmistoliitto esitti raporttiin eriävän mielipiteen eikä hyväksy ehdotettuja summia.
Näytä lisää
Parlamentaarinen työryhmä on saattanut päätökseen raporttinsa maanpuolustuksen kehittämisestä.
Sen johtopäätös on, että Suomen on investoitava puolustuskykyynsä enemmän kuin Naton vaatimukset edellyttävät, sillä Venäjän uhka on merkittävä ja Puolustusvoimilla on korjausvelkaa. Tarve on jopa kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) pitää raporttia tärkeänä avauksena ja ”rehellisenä” kuvastuksena maan tilanteesta.
Suomen valtiontalous on kuitenkin voimakkaasti velkaantunut. Eduskuntapuolueet ovat juuri sopineet velkajarrusta, jonka tarkoitus on hillitä valtiontalouden menoja.
Häkkäsen mukaan raportin tarkoitus oli esittää tilannekuva puolustuskyvystä, ei sen enempää.
Antti Häkkänen kiittää eduskuntapuolueita yhteisestä työstä Suomen puolustuksen eteen. Kuva: Aleksi Jalava / IS
– Tässä ei ollut tarkoitus vielä ottaa talouspoliittista ja kokonaisvaltaista näkökulmaa tulevalle vuosikymmenelle. Jää puolueiden tehtäväksi arvioida, mitkä ovat Suomen prioriteetit. Se on arvovalinta, Häkkänen toteaa.
Häkkänen arvioi, että näitä arvovalintoja tullaan tekemään osin jo seuraavissa hallitustunnusteluissa ensi vuoden keväällä. Osin suuremmat paineet nostaa puolustusmenoja kohdistuvat kuitenkin vasta seuraavan hallituskauden alkuun.
– Jokainen kansalainen ja päättäjä miettii itse, mikä on Venäjän sotilaallisen uhan merkitys. Onko se painava tai vakava? Sitä voi pohtia jokainen, Häkkänen toteaa.
Raportissa puolustusmenojen kasvattamisen tarpeen arvioidaan nousevan jyrkästi.
Jotta Suomen uskottavaa puolustuskykyä voitaisiin ylläpitää ja kehittää, nykyisestä 6–8 miljardin tasosta on noustava parissa vuodessa jopa 15 miljardiin. Toisin sanoen raportti kehottaa puolustusmenojen kaksinkertaistamiseen tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Tällöin Naton asettama 3,5 prosentin ehto jäisi myös kauas taakse. Suomi muiden Naton jäsenvaltioiden kanssa on sitoutunut nostamaan puolustusmenonsa 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2035 mennessä. Tämän lisäksi 1,5 prosenttia bkt:stä tulisi ohjata muihin turvallisuusmenoihin.
Raportin laatijat perusteleva suurta menokorotustarvetta sillä, että Suomi on etulinjan maa Venäjää vastaan. Maan arvioidaan aiheuttavan pitkäaikaisen ja vaikeasti ennakoitavan uhan Suomelle. Myös Yhdysvaltojen vähentynyt panostus Natoon ja Eurooppaan näkyy Euroopan maiden tarpeena investoida omaan turvallisuuteensa.
Lue lisää: Puolustusministeri Häkkänen Yhdysvaltain aikeista: ”Vakava paikka Euroopalle”
Syiksi mainitaan myös sodankuvan muutos, mikä johtuu pitkälti teknologian kehityksestä. Käytännössä tämä tarkoittaa droonisodankäyntiä ja muuta uutta teknologiaa.
Puolustusvoimilla on oltava varaa hankkia asianmukaisia välineitä ja korjata vanhaa kalustoaan, raportissa todetaan. Maanpuolustusta tulisi uudistaa seuraavan 10–15 vuoden aikana.
Merkittäviksi uudistuksiksi mainitaan puolustushallinnon henkilöstömäärän huomattava lisääminen, sillä nykyinen määrä ei riitä muuttuneessa maailmassa, sekä kerroksittaiseen ilmapuolustuskykyyn panostaminen.
Kerroksittainen ilmapuolustuskyky tarkoittaa erilaisia järjestelmiä droonien ja ohjusten torjumiseksi. Kalliiden ohjusten torjuminen vaatii kalliita järjestelmiä, raportissa todetaan.
Raportissa on myös arvioitu yli neljä vuotta jatkuneen sodan kustannuksia Ukrainalle. Sen mukaan maan bkt on laskenut noin 27 prosenttia ja maan jälleenrakennus voi viedä jopa 40 vuotta.
Lue lisää: Suomi päätti 33. apupaketista Ukrainalle – kokonaispotti jo noin 3,4 miljardia euroa
Suuria menoja perustellaan myös sillä, että talvi- ja jatkosodan aikana Suomen puolustusmenot olivat peräti 30 prosenttia bkt:sta, ja saman arvioidaan tapahtuvan, jos Suomi nyt joutuisi sotaan.
Näiden lukujen vuoksi raportissa todetaan, että varautuminen on taloudellisessa ja erityisesti inhimillisessä mielessä aina kriisiin joutumista parempi vaihtoehto.
Raportin laatimiseen osallistuivat kaikki eduskuntapuolueet.
Vasemmistoliitto esitti siihen eriävän mielipiteen. Puolue ei halua investoida sotilaallisiin turvallisuusmenoihin parlamentaarisen työryhmän esittämiä summia.
