Taloustieteilijä arvostelee Lindtmanin luetteloa epäselväksi.

Vastaa kysymykseen yhdellä sanalla, Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

Lue tiivistelmä

Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin sopeutussuunnitelma sisältäisi suoria toimia, joiden arvioitu vaikutus olisi noin 1,2 miljardia euroa vuodessa.

Kokonaisvaikutus voisi nousta 1,9 miljardiin euroon, mutta sen arvioiminen on haastavaa, toteaa taloustieteilijä Juha Tervala.

Tervalan mukaan Lindtmanin ehdotuksista vain yhteisöveron ja suurituloisten veroalennusten peruminen on laskettavissa tarkasti.

Tervala kritisoi, että osa ehdotuksista on epäselviä. Lisäksi osa, kuten puolustusinvestoinnit, lisää menoja eikä ole sopeutustoimia.

Seuraavalla hallituskaudella menoja on vähennettävä tai tuloja kasvatettava 8–11 miljardia euroa.

Näytä lisää

Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman esitteli Ilta-Sanomille sopeutussuunnitelmansa.

Nykyiset eduskuntapuolueet, vasemmistoliittoa lukuun ottamatta, ovat sitoutuneet niin kutsuttuun velkajarruun. Seuraavalla hallituskaudella menoja on vähennettävä tai tuloja lisättävä 8–11 miljardia euroa.

Mutta kuinka paljon Lindtmanin ehdotuksilla todella saataisiin aikaan?

Ilta-Sanomat pyysi taloustieteilijä, Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Juha Tervalaa arvioimaan Lindtmanin listaa yksityiskohtaisesti.

Fakta

Lindtmanin sopeutussuunnitelma

• Yhteisöveron alennuksen peruminen

• Hankintalain uudistuksen peruminen

• Suurituloisten veroalennusten peruminen

• Yritystuet

• Kela-korvaukset

• Kotihoidon tuki

• Suurituloisten verovähennykset ja veroaukot (korkovähennysoikeuden rajaaminen, lähdevero ja sijoitusvakuutusten pieni vero)

• Puolustusinvestoinnit

• Tekoälyn hyödyntäminen

• Työntekijöiden parempi palkitseminen

• Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteiset hankinnat

Osa Lindtmanin ehdottamista toimista on rakenteellisia muutoksia, eivätkä ne ole suoria menoleikkauksia tai verotoimia.

Suomi joutui tammikuussa EU:n ”tarkkailuluokalle”, mutta sieltä pois pääsemiseksi Tervalan mukaan tarvitaan vain suoria sopeutustoimia. Käydään ne siis ensin läpi.

Ensinnäkin, yhteisöveron alennuksen peruminen olisi Tervalan mukaan EU:lle hyväksyttävä suora verotoimi.

Orpon hallitus on päättänyt, että yhteisövero alenee 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa. Yhteisöveroa maksavat muun muassa osakeyhtiöt.

Juha Tervala. Kuva: Helsingin yliopisto

Yhteisöveron alennus vähentää 800 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa, joten jos se nostettaisiin uudelleen 20 prosenttiin, vaikutus olisi päinvastainen.

Lindtmanin listalla on myös suurituloisten veroalennusten peruminen. Lindtman viittaa todennäköisesti siihen, että nykyhallitus alensi ylimmän marginaali­veroasteen noin 52 prosenttiin. Muutos tuli voimaan vuoden 2026 alussa.

Veronmaksajien Keskusliiton laskelmien mukaan veroalennus vähentää verotuloja 400 miljoonaa vuodessa, joten peruminen palauttaisi tämän summan, Tervala havainnollistaa.

Nämä ovat listalla ainoat selkeät ehdotukset, joille on laskettavissa tarkka summa, Tervala toteaa. Niistä kertyisi 1,2 miljardin euron vuosittaiset sopeutustoimet.

Monet Lindtmanin ehdotuksista ovat epäselviä, minkä vuoksi niiden rahallista vaikutusta ei voida arvioida tarkasti tai mahdollisesti lainkaan, Tervala sanoo. Lindtman kertoi IS:lle, että tarkempi lista julkaistaan vuodenvaihteessa.

– On tärkeää, että kaikki puolueet esittävät sopeutustoimenpiteitä. Ne pitäisi kuitenkin esittää johdonmukaisella tavalla, Tervala kritisoi.

Osa Antti Lindtmanin (sd) ehdotuksista jää epämääräisiksi, Tervala toteaa. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Lindtmanin mukaan yritystukia on ”käytävä läpi”. Suoria yritystukia maksettiin Tilastokeskuksen mukaan noin 827 miljoonaa euroa viime vuonna.

Lisäksi Lindtman mainitsee kotihoidon tuen sekä Kela-korvaukset. Kotihoidon tukeen käytettiin viime vuonna 137 miljoonaa euroa. Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin puolestaan menee vuodessa noin 200 miljoonaa euroa, Tervala kertoo.

Näiden toimien vaikutuksia on Tervalan mukaan vaikea arvioida, sillä Lindtman ei anna tarkempaa tietoa siitä, kuinka paljon niistä leikattaisiin.

Jos esimerkiksi yritystuista ja kotihoidon tuista leikattaisiin puolet ja yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset lopetettaisiin, säästöä kertyisi noin 680 miljoonaa euroa vuodessa, Tervala havainnollistaa.

Suorista toimista kertyisi tällöin noin 1,9 miljardin euron vuosittaiset sopeutukset.

Lisäksi Lindtman ehdottaa, että suurituloisten ”verovähennyksistä ja veroaukoista” voitaisiin kerätä verotuloja.

– Korkovähennys­oikeuden rajaaminen, lähdevero ja sijoitusvakuutuksille pieni vero ja monia muita, Lindtman mainitsee esimerkkeinä.

Myös nämä ehdotukset jäävät Tervalan mukaan epäselviksi, ja niiden euromääriä on mahdotonta arvioida. Verotuksen poikkeuksien rajaaminen olisi kuitenkin EU:lle hyväksyttävä sopeutustoimi.

Nato-maat ovat sopineet, että jäsenmaiden puolustusmenot on nostettava 5 prosenttiin. Puolustusinvestoinnit eivät ole sopeutustoimi vaan menolisäys, Tervala toteaa. Kuvassa Naton pääsihteeri Mark Rutte. Kuva: Kalle Koponen / HS

Osa Lindtmanin ehdotuksista ei ole lainkaan sopeutustoimia vaan menolisäyksiä, Tervala huomauttaa.

– Puolustusinvestoinnit ovat menolisäys. Sitä ei voida missään tapauksessa pitää sopeutustoimena, Tervala sanoo.

Samoin työntekijöiden parempi palkitseminen lisäisi Tervalan mukaan menoja.

Lindtman ehdottaa sopeutustoimena myös hankintalain perumista, mutta se olisi EU:lle hyväksymätön rakenteellinen muutos, Tervala toteaa. Hankintalain uudistuksen vaikutuksista on myös erilaisia arvioita.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan uudistus voisi tuoda 65–144 miljoonaa euroa säästöä vuodessa. K