Kuva: ALEXANDER KAZAKOV / Sputnik / Reuters, Lassi Rinne, Kevin Lamarque / Reuters
Lue tiivistelmä
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Valtioneuvosto julkaisi torstaina ajankohtaisselonteon, joka päivittää ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa.
Selonteossa todetaan ensimmäistä kertaa, että jossain vaiheessa on tarpeen tarkastella Venäjän kanssa poliittisten suhteiden avaamisen mahdollisuutta. IS paljasti asian maaliskuussa.
Yhdysvaltoja kuvataan Euroopan turvallisuuden kannalta keskeiseksi liittolaiseksi, mutta Trumpin Amerikka ensin -ajattelussa läheisillä kumppaneilla ei enää ole erityisasemaa, ja Yhdysvallat osoittaa aiempaa suurempaa valmiutta sotilaalliseen voimankäyttöön.
Selonteossa vahvistetaan, että Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana, mutta osallistuu Naton ydinpelotetta koskevaan työhön.
Lähi-idän tilanne, Ukrainan rauhanpyrkimykset ja Arktisen alueen turvallisuus ovat myös ajankohtaisselonteon tärkeitä uusia kokonaisuuksia.
Näytä lisää
Valtioneuvosto julkaisi torstaina ajankohtaisselonteon Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta, jonka kiinnostavimmat kohdat käsittelevät Suomen ja Yhdysvaltojen suhteita sekä Venäjää.
Valtioneuvosto antoi eduskunnalle kesäkuussa 2024 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, joka tiivistää sotilaallisesti liittoutuneen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat. Sen jälkeen maailmanpoliittisessa tilanteessa on kuitenkin tapahtunut muutoksia, joista merkittävimpiä ovat Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa tapahtuneet muutokset, Ukrainan rauhanponnisteluiden tilanne ja eskalaatio Lähi-idässä sekä arktisen alueen tilanne.
Tästä syystä pääministeri Petteri Orpo (kok) ilmoitti tammikuussa, että valtioneuvosto valmistelee ajankohtaisselonteon. Kyseessä ei siis ole uusi selonteko, vaan päivitys alkuperäiseen selontekoon.
Kiteytetysti ajankohtaisselonteossa on kyse muutoksen kuvaamisesta, siitä miten tilanne vaikuttaa Suomeen ja millä tavoin Suomi toimii uudessa tilanteessa.
Yksi päivityksen kiinnostavimmista kohdista koskee Suomen Venäjä-suhteiden tulevaisuutta. Kuva: ALEXANDER KAZAKOV / SPUTNIK / KREMLIN POOL
IS paljasti jo maaliskuun lopussa tärkeimmät kohdat ajankohtaisselonteon sisällöstä. Tuolloin IS kertoi, että yksi päivityksen kiinnostavimmista kohdista koskee Suomen Venäjä-suhteiden tulevaisuutta.
Lue lisää: IS paljastaa: Valtiojohdolta muutos Suomen Venäjä-linjaan – tässä se on
Kohta on säilynyt selonteossa sellaisena, kuin IS sen tuolloin julkaisi:
”Venäjä on pysynyt hyökkäyssotansa aikana pitkälti lännen eristämänä ja laaja-alaisten pakotteiden kohteena. Eurooppalaisten ja muiden läntisten kumppanien yhtenäisyys Venäjän eristämisessä on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta pitänyt, ja EU on kyennyt vastaamaan Venäjän toimintaan. Suomi tarkastelee Venäjä-yhteyksien tulevaisuutta, myös yhdessä kumppaniensa kanssa. Jossakin vaiheessa tulee tarkastella poliittisen tason yhteyksien avaamisen tarvetta. Paluuta vanhaan kahdenväliseen suhteeseen ei kuitenkaan ole. Venäjän sisäisen kehityksen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan proaktiivinen seuraaminen edellyttää jatkossakin riittävää Venäjä-osaamista niin Suomessa kuin Euroopassa.”
Venäjä-suhteiden päivityksen taustalla on IS:n tietojen se mahdollisuus, että sodan jälkeen alkaa keskustelu Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista myös Venäjän kanssa. Vaikka tätä ei haluta, Suomen täytyy varautua siihen. Suomella on myös oltava selkeä kanta siitä, että Naton puolustus ja pelote eivät ole pöydällä.
Kyseessä on joka tapauksessa muutos alkuperäiseen selontekoon, sillä siinä Suomen Venäjä-suhteiden tulevaisuutta ei juuri määritellä.
Selonteon mukaan Yhdysvallat osoittaa aiempaa suurempaa valmiutta sotilaalliseen voimankäyttöön. Lisäksi Yhdysvaltojen nykyhallinto on osoittanut halunsa ottaa kantaa Euroopan valtioiden sisäpolitiikkaan. Kuva: Kevin Lamarque
Suomen Yhdysvalta-suhteita kuvataan tarkemmin kuin aiemmin. Taustalla on muutos Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa presidentti Donald Trumpin hallinnon aikana.
Selonteossa halutaan korostaa, että Yhdysvallat on Euroopan turvallisuuden kannalta keskeinen liittolainen ja Suomen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on läheisempää kuin koskaan.
Transatlanttisessa toimintaympäristössä korostuvat nyt kuitenkin ennakoimattomuus, nopeat muutokset ja koventunut retoriikka. Poliittinen muutos Yhdysvalloissa on asettanut liittolaiset ja kumppanit uuteen tilanteeseen:
Amerikka ensin -lähestymistavassa korostuvat transaktionaalisuus ja kansallisten etujen edistäminen muun muassa taloudellisen protektionismin muodossa, eikä läheisimmilläkään liittolaisilla ole välttämättä erityisasemaa, kuten on nähty Yhdysvaltojen Grönlantiin liittyvien vaatimusten osalta. Yhdysvallat osoittaa myös aiempaa suurempaa valmiutta sotilaalliseen voimankäyttöön. Lisäksi nykyhallinto on osoittanut halunsa ottaa kantaa Euroopan valtioiden sisäpolitiikkaan.
Selonteossa korostetaan, että henkilösuhteiden merkitys valtioiden välisten suhteiden kannalta on noussut uudelle tasolle. Lisäksi tuodaan esiin Suomen intressejä ja sitä, että Suomen hyvät suhteet Yhdysvaltoihin mahdollistavat rakentavat keskustelut myös asioista, joissa näkemykset eroavat.
<source
