Velkajarru kohtaa laajaa kritiikkiä – oppositiopuolueet pysyvät sopimuksessa

Liike Nyt irtautui velkajarrusopimuksesta tällä viikolla puheenjohtaja Harry Harkimon johdolla. Puolue perusteli päätöstään hallituksen kyvyttömyyteen taittaa velkaantumista. Sitä vastoin muut oppositiopuolueet eivät aio luopua sopimuksesta, vaikka kritiikki on kasvanut niin oikealta kuin vasemmalta laidalta.

Sdp:n talouspolitiikasta vastaava Joona Räsänen toteaa, että hallituksen omat päätökset heikentävät julkista taloutta ja syövät näin ollen velkajarrusopimuksen uskottavuutta.

Vihreiden velkajarruneuvottelija Saara Hyrkkö korostaa, että tulevalle vaalikaudelle ei tule asettaa EU:n vähimmäisvaatimuksia tiukempia tavoitteita.

Kritiikki julkisen talouden tasapainottamiseksi laadittua velkajarrusopimusta kohtaan ei ole horjuttanut siihen sitoutuneiden oppositiopuolueiden kantoja.

Vihreiden velkajarruneuvottelija Saara Hyrkkö toteaa, ettei tulevalle vaalikaudelle pidä asettaa tiukempaa talouskuritavoitetta, kuin mitä Euroopan unioni vähintään vaatii.

Johdonmukaisimmin velkajarrusopua on kritisoinut vasemmistoliitto, joka jättäytyi sovun ulkopuolelle. Puolueen näkemyksen mukaan liian tiukka sopeuttaminen, eli julkisen talouden tulojen ja menojen tasapainottaminen, johtaisi hyvinvointivaltion loppuun.

Velkajarrulla pyritään tasapainottamaan Suomen julkista taloutta tulevien vuosikymmenien ajan. Velkajarrusovun yhteydessä sovittiin myös, että ensi vaalikaudella julkisia menoja sopeutetaan nettona 8–11 miljardin euron edestä. Myös EU vaatii saman suuntaista sopeutusta.

Syksyllä kritiikkiä on kuultu myös oikealta laidalta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kertoi syyskuun alussa Kauppalehdelle, että hänen mielestään Suomen ei kannata täyttää velkajarrun ehtoja.

Liike Nyt sanoutui irti velkajarrusta tällä viikolla. Puheenjohtaja Harry ”Hjallis” Harkimo selitti päätöstä muun muassa Petteri Orpon (kok) hallituksen kyvyttömyydellä taittaa velkaantumista.

Oikeistolaisten velkajarrukriitikoiden mielestä säästöjen ohelle tarvitaan myös taloutta vauhdittavia toimia, kuten veroasteen keventämistä.

Vihreiden Hyrkkö sanoo, että puolueen kanta on edelleen se, että taloutta on vahvistettava, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Vihreät ei ole lipeämässä velkajarrusta. Kesän puoluekokouksessa vihreät päätti pysyä velkajarrussa, kunhan EU:n sääntöjä ei tulkita liian kireästi.

– On selvää, että tulevalle vaalikaudelle ei tule asettaa EU-minimiä tiukempia tavoitteita. Lisäksi Suomen tulee aktiivisesti vaikuttaa sen puolesta, että EU:n taloussäännöt valjastetaan nykyistä tehokkaammin ratkomaan Suomen ja EU:n kohtalonkysymyksiä, Hyrkkö sanoo Ilta-Sanomille.

Vihreiden Saara Hyrkön mielestä talouskurista on pidettävä kiinni, mutta EU:n sääntöjä ei pidä tulkita ylikireästi.

Jälkimmäisellä Hyrkkö viittaa ”joustoihin” EU:n taloussäännöissä. Puolustuspoikkeamaa ja energiapoikkeamaa pitäisi Hyrkön mielestä jatkaa vastaisuudessakin. Jälkimmäistä pitäisi hänen mielestään laajentaa koskemaan myös ympäristöturvallisuutta.

– Vihreät on alusta asti ollut kriittinen velkajarrua ja etenkin sen jyrkkää soveltamista kohtaan. Samaan aikaan näemme edelleen arvon laajapohjaisella yhteistyöllä ja tarpeen vahvistaa julkista taloutta, hän jatkaa.

Sdp:n keskeinen talousääni Joona Räsänen sanoo, ettei puolue ole aikeissa pakittaa velkajarrusta, vaikka kritiikki sitä kohtaan on yltynyt.

Sdp:n sisällä erityisesti kansanedustaja Matias Mäkynen on suhtautunut kielteisesti velkajarruun. Myös demariryhmään palannut ex-pääministeri Antti Rinne on tuoreeltaan esittänyt epäilyksiä velkajarrun viisaudesta.

– Kun velkajarrusopu ei ole ollut voimassa edes vuoden päiviä, niin kyllä meillä päätöksentekijöillä pitää sen verran selkärankaa olla, että seisotaan sen takana, mistä ollaan juuri sovittu, Räsänen kuittaa.

Sdp:n Joona Räsänen sanoo, että hallitus tiputti syksyllä hanskat.

Liike Nytin päätökselle vetäytyä sopimuksesta löytyy kuitenkin myös ymmärrystä. Päätös on Räsäsen mukaan herättänyt keskustelua myös demariryhmässä:

– Nykyinen hallitus heitti hanskat tiskiin viimeisessä budjettiriihessä. Jos hallituksen omat päätökset heikentävät ensi vuonna julkista taloutta, niin on ihan selvä asia, että se syö uskottavuutta koko sopimukselta.

Räsäsen mukaan ensi kaudelle sovittu, loppuvuodesta tarkentuva 8–11 miljardin euron sopeutussumma vaalikaudelle on kova, mutta historian valossa mahdollinen tavoite. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna ensi kauden sopeutusmäärä olisi pienempi kuin Jyrki Kataisen kaudella, hän arvioi.

Etlan Kangasharjun linjamuutosta Räsänen kommentoi toteamalla, että talouden tasapainottaminen edellyttää pidättyväisyyttä myös verojen keventämisen osalta.

– Akille on selvinnyt, että jos oikeasti halutaan tasapainottaa julkista taloutta, siihen ei sovi saman aikaisesti esittää joka päivä uusia veronkevennyksiä yhteiskunnan kaikista rikkaimmille.

Keskustan kanta velkajarruun ei ole muuttunut, paaluttaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen. Keskusta siis pysyy velkajarrussa.

Keskustan Antti Kurvinen sanoo, ettei eri sopeutuskeinoja pidä sulkea ulos liian varhain.

Hän toteaa lyhyesti tekstiviestitse, ettei mitään sopeutuskeinoja ole järkevää sulkea liian tiukasti ulos etukäteen.

– Kritiikki kumpuaa siitä, että tavoite ja haaste on valtavan suuri. Velkajarrun tavoitteisiin pääseminen edellyttää puolueilta kykyä kompromisseihin, Kurvinen sanoo.