Uusimmassa Mistä Puhutaan -jaksossa puidaan tuoretta Grönlanti-sopimusta. Studiossa keskustelemassa juontaja Nelli Lapintie, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki ja Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Iida Hallikainen. Video: Ville Riste
– Suurin kriisi, jonka Nato olisi koskaan kohdannut.
Näin Brysselissä sijaitsevan Naton päämajan käytävillä sanottiin IS:n politiikan toimittajalle Iida Hallikaiselle, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi hankkia Grönlannin Yhdysvaltojen haltuun jopa sotilaallisin keinoin. Kulisseissa pelättiin aidosti Trumpin seuraavaa liikettä.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Yhdysvallat, Tanska ja Grönlanti kertoivat viime viikolla päässeensä sopimukseen kiistassa. Sopimus allekirjoitettiin New Yorkissa tiistaina YK:n yleiskokouksen yhteydessä.
Trump kertoi puheessaan, että Yhdysvallat perustaa Grönlantiin kaksi ”erittäin merkittävää” sotilastukikohtaa. Allekirjoituksen yhteydessä pidetty lehdistötilaisuus ei juuri avannut sopimuksen merkitystä sen enempää.
Lue lisää: Trumpin Grönlanti-sopimus julki
Hallikainen suhtautuu sopimuksen kestävyyteen silti skeptisesti Trumpin arvaamattomuuden vuoksi.
– Sopimukset ovat aina tulkinnanvaraisia. Eihän kukaan voi tietää, millä tavalla esimerkiksi Yhdysvallat katsoo omat turvallisuusetunsa uhatuiksi jatkossa, hän pohtii IS:n Mistä Puhutaan -ohjelman tuoreessa jaksossa.
– En rehellisesti halua edes kuvitella, mitä tapahtuisi, jos Trump alkaisi tulkita sopimusta toisin ja aloittaisi sotilaalliset toimet.
Politiikan toimittaja Iida Hallikainen suhtautuu Grönlanti-sopimuksen kestävyyteen skeptisesti Trumpin arvaamattomuuden vuoksi. Kuva: Seppo Kärki / IS
Hallikainen seurasi Grönlanti-kriisiä läheltä juttukeikoillaan. Hän muistaa myrskyn keskeltä erityisesti tammikuisen Davosin talousfoorumin.
– Se oli ensimmäinen kerta, kun kirjoitin päiväkirjaa. Emme oikeasti tienneet, mitä tapahtuu. Tunnelma oli sellainen, että mietimme, aikooko Trump oikeasti hyökätä Grönlantiin. Ja tällainen käsitys oli mielestäni myös Euroopan päättäjien kulisseissa. Uskottiin, että se voi olla mahdollista, Hallikainen muistelee.
Tilanteen rauhoittamisessa keskeisessä roolissa oli Naton pääsihteeri Mark Rutte.
– Hän sai jollain tavalla Trumpin vakuuttuneeksi siitä, ettei kannata ja että Trump voisi hyötyä tästä. Totta kai nämä Rutten tavat tehdä yhteistyötä Trumpin kanssa ovat olleet kritiikin kohteena ja ajoittain kiusallista katsottavaa, Hallikainen sanoo viitaten Rutten mielistelyksi arvosteltuun käytökseen.
Yhdysvaltain korkean tason vierailut herättävät aina jännitystä Naton kulisseissa. Yhdysvallat lähettää nykyään harvemmin korkeimman tason edustajiaan Naton päämajaan, ja vierailut herättävät aina valtavaa kuhinaa ja jännitystä.
– Viimeksi puolustusministerikokouksessa ihmeteltiin, kun (puolustusministeri) Pete Hegseth piti vain lyhyen puheen eikä edes lehdistötilaisuutta. Sitten paljastui, että Yhdysvalloilla oli ollut paljon suurempia suunnitelmia ilmoittaa joukkojen vetämisestä Euroopasta, mutta ilmeisesti ainakin (ulkoministeri) Marco Rubio oli toppuutellut niitä viime hetkellä.
– Nykyään se on aina vähän jännitysnäytelmää: mitä tällä kertaa tapahtuu?
Trumpin aiheuttaman epävarmuuden keskellä sopii kysyä: onko tämä Nato enää sama puolustusliitto, jonka jäseneksi Suomi hyväksyttiin vuonna 2023?
Ei ole, vastaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki.
– Mutta hyvä uutinen on se, että Nato ei ole enää sama kenellekään. Nyt rakennetaan uudenlaista Natoa, ja kaikki ovat saman ihmettelyn äärellä. Kaikki joutuvat sopeutumaan.
Linnainmäki muistuttaa, että vaikka Suomi ja Ruotsi olisivat yhä Naton ulkopuolella eivätkä olisi hakeneet jäsenyyttä, meneillään oleva murros Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa olisi silti vaikuttanut myös Suomeen ja Ruotsiin.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Joel Linnainmäen mukaan maailmanpolitiikan nopea tahti vaatii sinnikkyyttä paitsi tavallisilta uutisten seuraajilta myös sitä työkseen seuraavilta. Kuva: Seppo Kärki / IS
– Reagointi olisi ollut paljon vaikeampaa Naton ulkopuolella kuin sisällä.
Tutkija pitää tärkeänä, että Suomi ja Eurooppa pitävät nyt hyvin laajasti yhteyksiä eri puolille Yhdysvaltoja, eivät pelkästään Valkoiseen taloon ja Trumpiin tai hänen hallintoonsa.
– Yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa toimii edelleen sotilaiden, diplomaattien ja yritysten tasolla. Poliittinen johtajuus Yhdysvalloissa on se, joka aiheuttaa isoja kysymysmerkkejä.
Nykytilanne antaa myös Suomelle aihetta arvioida tarkemmin omaa toimintaansa nopeasti muuttuvissa turvallisuustilanteissa, Linnainmäki sanoo.
Hän nostaa esimerkiksi Grönlannin kriisin pahimmat hetket. Puolustusvoimien johto sanoi Ylen haastattelussa, että kaksi suomalaista yhteysupseeria oli tilanteesta huolimatta matkalla Grönlantiin selvittämään Suomen mahdollista osallistumista Tanskan johtamaan sotaharjoitukseen.
Trump uhkasi Suomea ja seitsemää muuta Tanskaa Grönlanti-kiistassa tukenutta eurooppalaismaata tulleilla.
– Jäin hieman miettimään, tiesivätkö suomalaiset etukäteen, minne olivat lähdössä tai lähettämässä sotilaita juuri kriisin pahimpina päivinä. Tällaisiakin tilanteita on hyvä käydä jälkikäteen läpi: mitä tässä nyt kaikkea kävi ja miten jatkossa toimittaisiin?
Linnainmäen mukaan maailmanpolitiikan nopea tahti vaatii sinnikkyyttä paitsi tavallisilta uutisten seuraajilta myös sitä työkseen seuraavilta.
– Voi vain ihmetellä, miten hyvä kriisinkestävyys meillä kaikilla on ollut tämän Trumpin kauden aikana. Meno ei tästä tule varmaan hidastumaan. Välivaalien jälkeen Trump saattaa keskittyä entistä enemmän ulkopolitiikkaan, jos hän ei sisäpoliittisesti pysty enää saamaan asioita eteenpäin.
