Suomen Yrittäjät toivoo tiistaina käynnistyvältä hallituksen budjettiriiheltä muun muassa työajan pidentämistä ja sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämistä.
Sairausvakuutuslain sairauspäivärahan omavastuuaikaa tulisi lyhentää nykyisestä kymmenestä päivästä kolmeen päivään, järjestö vaatii tiedotteessaan.
– Nyt yrittäjä maksaa jopa kymmenen päivää sairaana olevan työntekijän palkkaa saamatta siitä hyvitystä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Johtaja Atte Rytkönen-Sandbergin mukaan lyhentäminen madaltaisi työllistämisen kynnystä ja pienentäisi etenkin pienten yritysten riskiä palkata uusia työntekijöitä.
Yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan järjestö nostaa työajan pidentämisen.
Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että osa arkipyhistä muutettaisiin palkattomiksi vapaiksi tai niitä siirrettäisiin viikonloppuun ilman, että vuosityöaikaa lyhennettäisiin.
Vaihtoehtoisesti myös julkisen sektorin pitkiä vuosilomia voisi lyhentää, järjestö ehdottaa.
– Työajan pidentämisen vaihtoehdot on selvitettävä julkisella ja yksityisellä sektorilla, jotta päätöksiä voidaan tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa, Pentikäinen vaatii.
– Suomi tarvitsee enemmän työtä.
Suomen Yrittäjät vastustaa tiedotteessa datakeskusten veronpalautustukea, ja sitä toivotaan peruutettavaksi.
Heidän mukaansa Suomen luontaiset edut ovat riittävän suuri myyntikikka: edullinen sähkö, ilmasto, vakaa toimintaympäristö.
– Poukkoileva sääntely tai jatkuva keskustelu uusista rajoituksista aiheuttaa enemmän haittaa kuin yritystukien puute, järjestön johtaja ja pääekonomisti Päivi Puonti toteaa.
Maanantaina kerrottiin, että Ilkan tietojen mukaan datakeskuksille suunniteltu 30 miljoonan euron tuki uhkaa kaatua. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) paljasti nihkeän kantansa tukeen jo aiemmin budjettiehdotuksessaan, johon sitä ei sisällytetty.
Tukea sen sijaan kaivataan afrikkalaisen sikaruton rajoituksista kärsiville yrityksille.
Yrittäjät toivovat, että rajoituksia lievennettäisiin. Ne vaikuttavat laajasti alueilla, jotka jo valmiiksi kärsivät itärajan sulkemisesta.
– Yritykset eivät ole voineet ennakoida näitä rajoituksia. Siksi niiden taloudellisia vaikutuksia on kohtuullista lieventää valtion toimilla, Pentikäinen sanoo.
Hän vaatii, että valtio käynnistäisi välittömästi tukimallin valmistelun.
Siinä tulisi hänen mukaansa huomioida niin suorat kustannukset ja tulonmenetykset kuin vaikutukset yritysten toimintaedellytyksiin ja investointeihin.
