Kuvia näkyi Helsingin rannalla helteisellä kesäpäivällä. DF:n arkistokuva.
Maailma koki yhteensä toiseksi kuuman heinäkuun历史记录issa, kun äärimmäinen kuumuus, jatkuva kuivuus ja metsäpalot vaikuttivat laajasti Pohjoispuoliskon alueilla, kun taas raskaat sateet ja tulvat koettelivat muita alueita, Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) ilmoitti tiistaina Xinhuan mukaan.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
WMO:n mukaan Copernicus-klimatinmuutospalvelun tietojen mukaan maailman keskimääräinen pintalämpötila heinäkuussa oli 1,47 astetta celsiusasteita yli arvioidun esiteollisen keskiarvon jaksolta 1850–1900.
Länsi-Eurooppa koki historian kuumimman kesä–heinäkuun jakson, ja äärimmäinen kuumuus jatkui elokuuhun saakka, jolloin joissakin maissa koettiin neljäs kuumaaalto toukokuusta lähtien, WMO totesi.
”Viime kuukausina näkemämme ilmiö on pitkäaikaisen lämpenemisen ja pysyvän korkean- ja matalapainejärjestelmien vuorottelun yhdistetty vaikutus, joka on ulottunut Pohjoispuoliskon yli”, sanoi WMO:n ilmaston tietojen johtaja John Kennedy.
Korkeapainejärjestelmät liittyvät tyypillisesti korkeisiin lämpötiloihin ja kuiviin olosuhteisiin, kun taas matalapainejärjestelmät tuovat viileämpää ja kosteampaa säätä, Kennedy selitti. Hän lisäsi, että tällaiset korkeapainejärjestelmät voivat pysyä paikallaan päiviä tai jopa viikkoja, kuten tänä vuonna havaittiin.
Länsi-Euroopassa pitkäkestoinen äärimmäinen kuumuus jatkui, kun maaliskuun ja kesäkuun välillä havaittu laaja kuivuus säilyi ja voimistui, WMO sanoi.
Ranskassa, Espanjassa, Saksan ja Britannian osissa sekä itäisemmillä alueilla raportoitiin poikkeuksellisen vähäisistä sademääristä ja matalasta maaperän kosteudesta. Kuumuus, matala maaperän kosteus ja kuivuus ovat koetelleet ekosysteemejä ja maataloutta, laskeneet jokien vedenpintaa, häirinneet liikennettä ja energiantuotantoa sekä lisänneet metsäpalojen riskiä, WMO:n mukaan.
Heinäkuussa Länsi-Euroopassa nähtiin myös poikkeuksellista metsäpalojen toimintaa sekä palaneen alueen määrän että päästöjen osalta, WMO sanoi.
