Hallitusus kiristää kansainvälisten opiskelijoiden perheenjäsenten oleskelulupaehtoja

Kansainvälisiä opiskelijoita Lapin yliopiston edessä. DF-arkistokuva.

Kansallisen Kokoomuksen (NCP) johtaman neljän puolueen hallitus esitti torstaina eduskunnalle lakiehdotusta, jolla tiukennetaan kansainvälisten opiskelijoiden perheenjäsenten perheenyhdistämisen ehtoja.

Esityksen mukaan kansainvälisen opiskelijan perheenjäsenet voisivat hakea oleskelulupaa vasta sen jälkeen, kun opiskelija on ollut Suomessa vuoden, Talous- ja työministeriö tiedotti lehdistötiedotteessaan.

Tällä hetkellä opiskelijan perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa samanaikaisesti opiskelijan kanssa.

Talous- ja työministeriön raportin mukaan opiskelijoiden tulohaasteet johtuvat usein ulkomaalaisten koulutusagenttien harhaanjohtavasta mainonnasta Suomen työmarkkina mahdollisuuksista. Opiskelijat ovat myös joutuneet velkoihin korkeiden agenttimaksujen vuoksi.

Hallituksen esityksen mukaan opiskelijalla olisi kohtuullinen käsitys siitä, mitä taloudellisia resursseja perheen elämiseen Suomessa tarvitaan yhden vuoden aikana.

"Suomeen tulevien opiskelijoiden on pystyttävä aidosti suorittamaan opintonsa, selviytymään omilla taloudellisilla resursseillaan ja rakentamaan tulevaisuuttaan täällä. Näillä lainsäädäntömuutoksilla varmistamme, että kansainvälisillä opiskelijoilla on siihen tarvittavat edellytykset", työllisyysministeri Matias Marttinen totesi lehdistötiedotteessa.

Hallitus esitti myös selvennyksiä riittävien taloudellisten resurssien vaatimukseen. Vaadittavan tulon summa euroissa määriteltäisiin laissa ja säädettäisiin asetuksella.

Tämä varmistaisi, että opiskelijalla on realistinen käsitys Suomen elinkustannuksista ja auttaisi viranomaisia arvioimaan opiskelijan taloudellisia resursseja lupaharkinnassa.

Vaadittua tulotasoa tarkasteltaisiin kolmen vuoden välein.

Kielitaitoa arvioitaisiin ennen maahantuloa

Hallitus ehdotti kielitaitovaatimuksen lisäämistä opintojen oleskelulupaan.

Näin oleskelulupa voitaisiin myöntää epäämättä kielitaidon puutteessa, ilman että lisäkuormitettaisiin koulutuslaitoksia tai hakijoita, joilla on riittävä kielitaito.

Raportin mukaan joissakin tapauksissa opiskelijoilla on todettu olevan puutteelliset taidot englanniksi tai muuksi opiskelukielen, mikä vaikeuttaa opintojen suorittamista.

Jotkut opiskelijat ovat myös käyttäneet opintojen oleskelulupaa ensisijaisesti välineenä päästäkseen Suomen tai EU:n työmarkkinoille, hallitus totesi.

Hallitus ehdotti, että Vieraanmaalaisten laissa säädettyjä hylkäämisperusteita sovellettaisiin lukion loppuvaiheen opiskelijoihin ja heidän kaikkiin perheenjäseniinsä.

Laki ja muutokset tulevat voimaan 5. huhtikuuta 2027. Perheenyhdistämisen yhden vuoden odotusajan soveltaminen alkaa tuolloin. Muut muutokset tulevat voimaan lokakuussa 2027.

Tammikuussa 2026 hallitus oli jo aloittanut aloitteen opintoperusteisten oleskelulupien päätöksentekojen jälkeisen valvonnan tehostamiseksi tarkistaa, saavatko kansainväliset opiskelijat sosiaalietuuksia.

Lue lisää

Tammikuussa 2025 hallitus ehdotti kiristää pysyvän oleskeluluvan saantia.

Hallitus aloitti maaliskuun alussa 2024 aloitteen kiristää pysyvän oleskeluluvan saantia.

Heinäkuussa 2024 eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen tuoda lainsäädäntömuutoksia, jotka pidentävät Suomen kansalaisuuden saamisen vaatimaa oleskeluaikaa viidestä kahdeksaan vuoteen.

16. kesäkuuta 2023 hallituspuolueiden johtajat ilmoittivat ohjelmasta, joka sisälsi tiukempia maahanmuutto-, oleskelu- ja kansalaisuuslakeja.

Hallitus kiristi maahanmuuttopolitiikkaansa eri ryhmien voimakkaasta vastustuksesta huolimatta.

Erillisiä mielenosoituksia pidettiin Helsingissä 27. kesäkuuta 2023 ja 18. kesäkuuta 2023 hallituksen ottamaa maahanmuuttopolitiikkaa vastaan.

Satoja ihmisiä osallistui mielenosoituksiin Helsingissä elokuussa 2023 vastustaen päätöstä.