Oikeusprofessori Matti Tolvanen arvioi Jari-Matti Latvalan asemaa verokäräjillä – ”Onko siinä enää näyttöä?”

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen kommentoi Jari-Matti Latvalan maanantaina alkavia käräjiä. Kuva: Matti Vassinen, Janne Nykänen

Jari-Matti Latvala vastaa törkeää veropetossyytteeseen Helsingin käräjäoikeudessa maanantaista alkaen.

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen näkee tapauksessa erikoispiirteitä.

Tolvanen kertoo, mitkä seikat nousevat ratkaiseviksi oikeudenkäynnin lopputulosta arvioitavissa.

Rallivaikuttaja Jari-Matti Latvalan verokäräjät alkavat maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa.

– Kyllä mä tietysti pelkään, mitä tuleman pitää, Latvala, 41, linjasi IS:n aiemmassa haastattelussa.

Toyotan MM-rallitallin päällikköä syytetään törkeästä veropetoksesta. Rikoslain mukaan törkeästä veropetoksesta voidaan tuomita vähintään neljän kuukauden ja enintään neljän vuoden vankeuteen.

Epäillyn rikoksen väitetään tapahtuneen lokakuun 2015 ja lokakuun 2018 välisenä aikana. Asianomistajana on Verohallinto. Kyse on samasta verokiistasta, jota Latvala on käynyt veroviranomaisten kanssa jo vuodesta 2018 lähtien.

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen arvioi Latvalan oikeusjupakkaa.

– Tässä Latvalan oikeudenkäynnissä on kyllä tiettyjä erityispiirteitä nähtävissä, Tolvanen pohjustaa.

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen arvioi IS:lle Jari-Matti Latvalaa koskevaa oikeudenkäyntiä. Kuva: Matti Vassinen

Kuluvan vuosikymmenen alussa verottaja mätkäisi Latvalalle verotarkastuksensa perusteella noin 4,5 miljoonan euron maksulapun. Entinen MM-tehdaskuski maksoi verorästinsä 2023, mutta se ei automaattisesti vapauttanut häntä rikosoikeudellisesta arvioinnista.

Vuonna 2025 kaksi Verohallinnon virkamiestä tuomittiin sakkorangaistuksiin Helsingin käräjäoikeudessa. Vastaajat olivat tekemässä Latvalaan liittyvää verotarkastusta 2018–2020.

Verotarkastajat hyödynsivät Telialta saamiaan Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Käräjäoikeuden mukaan kyseiset tiedot on säädetty perustuslain tasolla loukkaamattomiksi, ja tämä virkamiesten olisi tullut tiedostaa.

Vain muutama kuukausi näiden tuomioiden jälkeen verottaja nosti elokuussa 2025 Latvalaa vastaan uuden syytteen.

Kesäkuussa 2026 Latvala kummasteli IS:n haastattelussa, miksi verottaja teki hänestä rikosilmoituksen vasta vuonna 2025 eikä jo vuonna 2020.

– Tässä on ajojahdin makua. En voi välttyä ajatukselta, että verottaja haluaa yhä jatkaa tämän kiistan käsittelyä siksi, että taustalla ovat nämä tuomiot, Latvala perusteli tuolloin.

Tolvanen ei usko, että prosessin jatkumisessa olisi kyse viranomaisten kostosta tai ajojahdista.

– En näe tässä koston elkeitä. Minusta prosessi on edennyt jokseenkin normaalissa järjestyksessä, hän linjaa.

Tolvanen muistuttaa, että Latvalaa syytetään nimenomaan törkeästä veropetoksesta, jossa minimirangaistus on neljä kuukautta vankeutta.

– Kun asteikko on niin kova, syyttäjän mahdollisuudet käyttää harkintaa syyttämättä jättämiseen ovat aika pienet. Syyttäjä voisi ehdottaa syyteneuvottelua, mutta en tiedä, onko niin toimittu, hän katsoo.

– Jos kyseessä olisi perusmuotoinen veropetos, niin silloin syytettä ei varmaan olisi nostettukaan. Mutta kun juttu on tutkittu ja noilla nimikkeillä mennään, niin ei siinä oikeastaan vaihtoehtoa ole.

Tapauksen erikoispiirteenä professori pitää verotarkastajien lainvastaista tiedonhankintaa ja siitä seuranneita tuomioita virkavelvollisuuden rikkomisesta.

– Ne viranomaisrikokset olivat varsin vakava asia. Onneksi lopputulos oli tällainen, koska ei tietoja tuolla tavalla saa hankkia, hän tiivistää.

– Tuomioiden perusteella herää kysymyksiä. Jos nämä lainvastaisesti hankitut tiedot menevät oikeudessa hyödyntämiskieltoon, niin onko siinä sitten enää näyttöä Latvalaa vastaan? Se on se oleellinen kysymys.

Rallivaikuttaja Jari-Matti Latvala kiistää syyllistyneensä rikokseen. Kuva: Krista Luoma

Alkavassa oikeudenkäynnissä keskeistä on arvioida, oliko Latvalan menettely kyseisinä vuosina tahallista.

Latvala on itse kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Hän on painottanut toimineensa silloisten verotulkintojen ja -käytäntöjen mukaisesti.

Latvala on kertonut havainneensa vuonna 2018 viettäneensä Suomessa verotuksellisesti liikaa päiviä ja tehneensä kyseisestä vuodesta myöhemmin oma-aloitteisesti ilmoituksen Verohallinnolle. Hän on siis myös maksanut hänelle myöhemmin määrätyt verot.

Tolvanen ei ota kantaa Latvalin syyllisyyteen tai syyttömyyteen, vaan analysoi tilannetta laajemmasta perspektiivistä. Tolvasen mukaan verojen oma-aloitteisella selvittämisellä ja maksamisella voi olla suuri merkitys tahallisuuden arvioinnissa.

– Verojen maksamisella on rangaistukseen erittäin suuri merkitys, jos verot maksaa oma-aloitteisesti, hän alleviivaa.

Jari-Matti Latvalaa koskeva verodraama huipentuu maanantaina alkavaan oikeudenkäyntiin. Kuva: Tony Pietilä

Tolvasen mukaan asian aktiivinen selvittäminen ja maksujen hoitaminen voivat tietyissä tilanteissa vaikuttaa ratkaisevasti suoraan siihen, katsotaanko rikosta edes syntyneen.

– Korkeimman oikeuden linja on se, että jos on tullut Verohallinnon selvityspyyntö ja sitten alkaa itse selvittää ja maksaa veroja, niin voidaan katsoa, ettei menettely ole ollut tahallista, Tolvanen ruotii.

– Silloin rikosta ei välttämättä nähdä lainkaan tapahtuneen, Tolvanen ruotii.

Latvalan verokäräjille on varattu yhteensä neljä käsittelypäivää.