Sami Pajari paljastaa erityistaidon, joka auttaa häntä menestymään – ”En halua kehuskella”

Kuva: Kimmo Taskinen / HS, Federico Manoni / IPA / ZUMA / MVPhotos, Tuomas Arkimies, Nikos Katikis / PanewZ / ZUMA / MVPhotos

Lue tiivistelmä

Jyväskylän MM-rallin hiljattain voittanut Sami Pajari, 24, kertoo, että hänellä on erityisominaisuus, joka auttaa häntä menestymään.

Erikoiskokeiden opettelu videoilta on kiistelty ilmiö nykyrallissa, mutta Pajarin erityisominaisuus auttaa.

Videoiden jatkuvaa veivausta pohtivat tässä jutussa useat nykyiset tähtikuljettajat sekä takavuosien sankarit.

Näytä lisää

Kuljettaja tuijottaa herkeämättä älypuhelintaan ennen erikoiskokeen alkua.

Tämä on tuttu näky huipputason ralliautoilussa nykyisin.

Erikoiskokeiden ulkoa opettelu videoilta on iso ja tärkeä osa lajia nykypäivänä. Ilman videoiden kyttäämistä ei voi yksinkertaisesti enää menestyä.

Videoita veivataan tietenkin myös muulloinkin kuin juuri ennen erikoiskokeen alkua.

Kuljettajat opettelevat pikataipaleita videoilta lähes aina kun se on mahdollista, rallien aikana myös yöunien kustannuksella. Jos kuulee toisen kuljettajan vetäytyvän hotellihuoneeseensa erikoiskoevideoita tuijottamaan, ei kilpailuhenkinen kuljettaja voi itsekään jättää videosulkeisia väliin.

Videoilla on myös tärkeä tarkoitus ajonuottien tarkistamisessa ja parantamisessa. Siksi ne koskevat tietysti myös kakkoskuljettajia eli karttureita.

Ajovideoita tuijotetaan myös kisojen ulkopuolella. Niistä analysoidaan omaa ja kilpailijoiden ajotyyliä ja pohdiskellaan, missä olisi kenties parannettavaa ja missä ja miksi mahdollista aikatappiota tulee.

Videoanalyysia yhdistellään myös autojen tiedonkeruun tuottamaan tietoon, joten videoiden kautta voi uppoutua varsin syvällisiinkin pohdintoihin.

Mutta ovatko videosulkeiset menneet jo liian pitkälle?

Hyundain tehdaskuljettajan Esapekka Lappin mielestä, 35, ruutujen tuijottaminen on nykyisin ammatin raskain osa-alue.

– Ajaminen on ihan helppoa siihen verrattuna, Lappi huokaa.

Esapekka Lappi, 35, syventyi älypuhelimeensa Jyväskylän MM-rallissa. Kuva: Nikos Katikis

Lappi myöntää auliisti, ettei ilman videoiden tuijottamista yksinkertaisesti voi enää menestyä. Silti hän pohdiskelee, ettei videoita ja auton tiedonkeruun tietoja voi analysoida määräänsä enempää – rajat tulevat vastaan ja homma voi kääntyä itseään vastaan.

Hän kertoo katsoneensa videoita uupumiseen asti tuloksellisesti pieleen menneen Viron MM-rallin jälkeen tänä kesänä. Lappi etsi mahdollisia parannuskohteita omaan ajamiseensa sekä pohti uusia ideoita autonsa säätöihin.

– Tuijotin ihan helvetisti tietokoneen ruutua. Katsoin ajovideoita, vertailin niitä ja perkasin auton tiedonkeruun tuloksia. Että missä kohdissa ja miksi minä häviän muille. Että muunko ajotyyliä ja näin, mutta se ei ole ihan helppo juttu, Lappi totesi.

Hiljattain Jyväskylän MM-rallin voittanut ja urallaan nousukiidossa oleva Sami Pajari on nykysukupolven tapaan kasvanut siihen, että erikoiskokeita kuvataan ja opiskellaan paljon videoilta.

–Se on rutiinia. Katson niitä jo ennen kuin olen kilpailupaikalla, Pajari on kertonut.

– Minulla on käsittääkseni aika hyvä tiemuisti. Jos katson 20 kilometriä pitkän erikoiskokeen videolta kaksi kertaa, niin melkein jo muistan sen ulkoa siinä vaiheessa, 24-vuotias Pajari sanoo.

Hyvä tiemuisti on yksi ominaisuus, joka on noussut esiin usean huippukuljettajan kohdalla sekä ralli- että ratapuolella. Video voi olla tähän hyvä apuväline, mutta varsinaisen tiemuistin harjoittaminen sen puhtaimmassa merkityksessä voi olla vaikeaa. Se voi olla pitkälti ominaisuus, jota on tai ei ole. Ja Pajarilta se vaikuttaisi löytyvän.

– En haluaisi missään nimessä kehuskella, mutta minulla tiemuisti on ilmeisesti tosi hyvällä tasolla.

Sami Pajari, 24, uppotui älypuhelimeensa Jyväskylän MM-rallissa. Kuva: Federico Manoni

Videoiden tuijottaminen on herättänyt kysymyksiä myös siitä, että luovatko ne vääränlaista turvallisuudentunnetta, kun erikoiskokeita opetellaan ulkoa virtuaalimaailmassa.

Hämärtyykö raja, kun kaasu painetaan pohjaan todellisuudessa puiden ja kallioiden välissä kulkevalla erikoiskokeella?

Rata-autoilussahan on ollut vuosien varrella väitteitä siitä, että simulaattoriharjoittelu olisi tietyllä tavalla myös kasvattanut onnettomuusriskiä – todellisuudessa kun ei voi vain aloittaa ”peliä” alusta kovavauhtisen törmäyksen jälkeen.

Kolikolla on toki tässäkin asiassa kaksi puolta. Nouseva kuljettajakyky Roope Korhonen, 27, huomauttaa, että videoilla voi olla myös onnettomuuksia ehkäisevä vaikutus.

– Minusta se on vähän kaukaa haettua, että videot lisäisivät onnettomuusriskiä. Tietysti vauhti kasvaa ja porukka ajaa entistä kovempaa, kun videoilta yritetään repiä kaikki mahdollinen etu ja perehdytään pieniinkin yksityiskohtiin.

– Toisaalta videot myös pelastavat onnettomuuksilta, kun vaikeita paikkoja tiedetään paremmin etukäteen, Korhonen sanoo.

Roope Korhonen, 27, taittoi Toyotallaan tarkasti mutkan Jyväskylän MM-rallissa. Kuva: Kimmo Taskinen / HS

Joka tapauksessa kärkikuljettajien väliset erot ovat entistä pienempiä ja kilpailu yhä kovempaa videoiden takia.

– Marginaalit ovat nykyisin tosi pieniä ja videoiden katselu on varmasti suuri syy siihen, Korhonen toteaa.

Ralliautoilussa taistelu on entistäkin tiukempaa videoharjoittelun takia. Kuva: Federico Manoni

Videoiden veivaaminen lisää myös rallin ammattilaisten kokonaiskuormaa. Ralliviikko on todella intensiivinen kokonaisuudessaan nuotituksineen, ja videoiden kyttääminen vie aikaa myös kilpailujen ulkopuolella.

Esimerkiksi Kalle Rovanperä, 25, otti kuljettajien kokonaiskuormituksen puheeksi muun muassa Portugalin MM-rallin yhteydessä vuonna 2025.

Hänen mielestään pitkät ajopäivät pystyy kyllä suorittamaan läpi, mutta turvallisuusriski kasvaa, kun kuljettajat ovat väsyneitä ajourakasta videosulkeisineen ja poikkeuksellisen aikaisista aamuherätyksistä.

Kaksinkertaisen maailmanmestarin Rovanperän mielestä tilanne oli Portugalissa viime vuonna outo, kun rallikuljettajat velvoitettiin ajamaan siirtymätaipaleineen tuntitolkulla, kun samaan aikaan puhuttiin liikenneturvallisuudesta riittävine taukoineen – myös rallien yhteydessä.

Kalle Rovanperä kyttäsi puhelintaan Kreikan MM-rallissa 2022. Kuva: Tuomas Arkimies

Toki ainakin tehdastallien huippukuljettajat saavat hulppean korvauksen työstään, joten pitkien työpäivien ja aikaisten aamuherätysten esiin ottaminen voi särähtää joillain korvaan. Toisaalta tällaisissa huomautuksissa ei oteta huomioon turvallisuusnäkökohtaa – voihan miljonäärikin väsyä.

Toyotan apulaistallipäällikkö Juha Kankkunen, 67, kaasutteli aktiiviurallaan myös niinä aikoina, jolloin erikoiskokeita paahdettiin yötä päivää ja tauot olivat ajoittain todella lyhyitä.

Nelinkertainen maailmanmestari Kankkunen on todennut, että joissain viime vuosien MM-ralleissa ei ole oikein otettu huomioon sitä, että nykykuljettajilla on entistä enemmän ohjelmaa myös ajamisen lisäksi. Tällä Kankkunen tarkoitti sitä, että nykykuljettajien on menestyäkseen pakko opiskella erikoiskokeita videotallenteilta myös kisojen aikana. Lisäksi kuljettajilla on kisojen aikana media- pr- ja yleisövelvoitteita.

Ralli voi olla raakaa tietysti myös kakkoskuljettajille.

Kakkoskuljettajana uraa luova Janni Hussi, 34, kuvaili urakkaansa tämän vuoden Jyväskylän MM-rallissa nonstop-meiningiksi.

– Siitä kun nuotitus lähtee liikkeelle, niin ei pysähdytä ennen kuin ralli on loppu. Kahdeksan minuuttia otin löysää ennen Harjun erikoiskokeen nuotitusta, otin sellaisen hengittelyharjoituksen. Muuten tehdään töitä ihan koko ajan, Hussi kertoo.

– Ja ainahan sitä paremmin nukkuu, kun ei ole rallissa. Sopiva kisajännitys kun on päällä, niin nukkuminenkin menee vähän sellaiseksi koiranuneksi. Ainahan sitä voisi paremmin nukkua, mutta kyllä adrenaliinilla jaksaa, Hussi jatkaa.

Janni Hussin, 34, työpäivät ralleissa ovat intensiivisiä. Kuva: Tuomas Arkimies

Videoiden veivaamisen edelläkävijöitä olivat kaksinkertaiset maailmanmestarit Marcus Grönholm ja etenkin hänen kakkoskuljettajansa Timo Rautiainen. Eikä nyt tarkoiteta kulttimaineen saavuttanutta Up in the ass of Timo -videota Rautiaisen tuskanhetkistä vuoden 2004 Turkin MM-rallissa, vaan sitä, että Rautiainen ja Grönholm hyödynsivät videoita ajamisessaan jo 1990-luvulla.

Tuolloin videolaitteisto toki oli kömpelömpää, eikä kaksikolla ollut tapana videoida ja katsoa aivan kaikkia mahdollisia erikoiskokeita niin kuin nykyisin tehdään.

Timo Rautiainen, 61, (vas.) ja Marcus Grönholm, 58, ovat legendaarisia rallimiehiä. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Mutta onko videoiden kyttääminen mennyt jo liiallisuuksiin?

– Mikä sitten on överia ja mikä ei? Kyllähän sitä kaikki tekee, kun siitä selvää hyötyä saa, tuumaa Roope Korhonen.

– Ehkä se voisi olla tietyllä tavalla lajin kannalta parempi, että peruuteltaisiin hieman takaisinpäin vanhoihin aikoihin, ja videoiden katselua jotenkin estettäisiin tai rajoitettaisiin, mutta eihän se ole käytännössä mitenkään mahdollista. En siis koe, että videot ovat varsinaisesti mikään ongelma lajille, Korhonen naulaa.