Jari Aarnio on tuomittu useista huume- ja virkarikoksista. Hänen murhasyytteensä kaatui Helsingin hovioikeudessa vuonna 2022.
Lue tiivistelmä
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Kehonkielen asiantuntija ja ex-poliisi Sami Sallinen kertoo, että entisen esimiehen Jari Aarnion rikokset jättivät pysyvän jäljen Helsingin huumepoliisiin.
Sallinen työskenteli Helsingin huumeyksikössä samaan aikaan kuin Aarnio ja kertoo Ilta-Sanomille, että monilla kollegoilla on vihainen ja petetty olo.
Sallinen käsittelee työskentelyä Helsingin poliisissa tuoreessa Undercover-kirjassaan ja kuvaa muun muassa vuoden 1996 kranaatti-iskun herättämää epäluuloa poliisin sisällä.
Aarnio tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa joulukuussa 2016 törkeistä huume- ja virkarikoksista.
Näytä lisää
Kehonkielen asiantuntijana tunnetuksi tullut ex-poliisi Sami Sallinen kertoo, että Helsingin huumepoliisin sisällä yksikön päällikön Jari Aarnion tuomiot olivat kova paikka. Sallinen itse työskenteli Helsingin poliisin huumeyksikössä samaan aikaan kuin Aarnio.
– Nyt, kun tietää kokonaisuudesta enemmän, niin tuntuu, että aika moni huumetoimistoon pidemmäksi aikaa jääneistä on vihaisia Aarniolle siitä, että kusetettiin tässä kranaattijutussakin, Sallinen sanoo Ilta-Sanomille.
Onko itselläsi ollut kusetettu olo?
– En sitä niin henkilökohtaisesti ottanut. Kyllä siinä tyhmä olo tulee, jos tekee töitä niin, että on huppu päässä. Varmaan aika moneen muuhun, joka on jäänyt sinne ja elänyt hässäkän aikaan, kun koko huumetoimisto on syyllistetty yhden miehen takia, on varmasti jättänyt jäljen moneen.
Kun Aarnion rikosepäilyt tulivat julkisuuteen, Sallinen oli jo siirtynyt Suojelupoliisiin.
Sami Sallinen sanoo, että Aarnion toiminnasta jäi tyhmä olo. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Jari Aarnion pihalle tehtiin kranaatti-isku 5. joulukuuta 1996. Tuoreessa Undercover-kirjassaan (Docendo) Sallinen kertoo, että isku tuli myös silloisen väkivaltarikostutkijan työpöydälle.
Meille juttu tuli tutkintaan kuitenkin tiedoilla, että Aarnion pihalle oli rikollisten toimesta heitetty käsikranaatti, johon oli kiinnitetty pätkä tulilankaa ja että Aarnio oli saanut katkaistua tulilangan ennen kuin kranaatti räjähti.
Helsingin Sanomien oikeustoimittajien Susanna Reinbothin ja Minna Passin kirjassa Keisari Aarnio tutkinnan outouksiin kiinnitettiin huomiota.
Sallisen kirjan mukaan Helsingin poliisitalon käytäväpuheissa isku kyseenalaistettiin. Hän itse tahtoi uskoa tapauksen aitouteen. Hän arvioi, että kranaatti-iskuun tiivistyi epäluulo Helsingin huumepoliisin ja Keskusrikospoliisin välillä. Krp piti iskua lavastettuna.
– Huumetoimiston sisälläkin rupesi liikkumaan keskustelua siitä, onko se aito keissi, hän toteaa IS:lle.
Sallinen muistuttaa, että esimerkiksi rikollispomo Raimo Tienhaaran tappolista keskeisistä huumepoliiseista oli totisinta totta.
Myöhemmin Jari Aarnio tuomittiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, lahjuksen ottamisesta ja rekisterimerkintärikoksesta niin sanotussa Trevoc-jutussa. Aarnio tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa joulukuussa 2016 törkeistä huume- ja virkarikoksista. Hovioikeus piti tuomion voimassa vuonna 2019. Aarnio kärsi vankeusrangaistuksen ja on ollut nyt vapaalla jalalla jo useamman vuoden.
Jari Aarnio oli palkittu ja arvostettu poliisi ennen riksoepäilyjä. Kuva: Joonas Salo
Mitä itse ajattelet Aarniosta poliisina?
– Hyvin eri tavalla kuin silloin.
Kun Sallinen itse työskenteli poliisina, Aarnio oli vielä arvostettu ja aikaansaava huumepoliisi. Tämä oli valittu myös vuoden poliisiksi.
– Aarnio oli arvostettu siinä roolissa. Sitten tilanne muuttui nopeasti, kun totuus paljastui.
Aarnion toiminnasta ei ollut vielä tietoa, kun Sallinen työskenteli huumepoliisina. Hän tunnustaa itsekin ottaneensa huumetoimiston sankareista mallia.
– Kun haluan oppia jotain, katson, mitä parhaat tekevät. Sieltä ne mallit on opittu.
Sallinen muistuttaa, että tuolloin koko poliisin toiminta oli hyvin erilaista. Myös huumepoliisin tietolähteitä hoidettiin täysin toisella tavalla kuin nykyään.
