DF File Photo.
Arvioiden mukaan Uudenmaalla asuvien vieraskielisten määrä kasvaa noin 339 500:sta noin 674 000:seen vuoteen 2045 mennessä, Helsingin kaupunki tiedotti keskiviikkona.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Kasvu keskittyy edelleen vahvasti Helsingin seudun suurimpiin kaupunkeihin.
Luvut perustuvat Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön uuteen ennusteeseen vuosille 2025–2045.
Ennute on laadittu yhteistyössä Helsingin seudun kaupunkien ja Helsingin-Uudenmaan liiton väestöasiantuntijoiden kanssa.
Vuoden 2024 lopussa 56 prosenttia Suomen koko vieraskielisestä väestöstä asui Uudenmaan maakunnassa.
Noin 19 prosenttia Uudenmaan väestöstä puhui vierasta kieltä, ja tämän osuuden arvioidaan nousevan noin 25 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Uudenmaan vieraskielisten määrän arvioidaan kasvavan noin 15 000 henkilöllä vuodessa vuosina 2025–2029 ja noin 16 000 henkilöllä vuodesta 2030 alkaen.
Tämä kasvu keskittyy pääasiassa Helsingin metropolialueelle, jossa suurissa kaupungeissa asui jo vuonna 2024 noin 86 prosenttia koko Uudenmaan vieraskielisestä väestöstä.
Arvioiden mukaan vuonna 2035 vieraskielisten määrä olisi noin 191 000 Helsingissä, noin 131 000 Espoossa ja noin 116 000 Vantaalla.
Vuoteen 2045 mennessä luvut ennustetaan nousevan edelleen noin 238 000:seen Helsingissä, 181 000:seen Espoossa ja 158 000:seen Vantaalla.
Vieraskielisen väestön kasvu on nopeinta Espoossa ja Vantaalla. Vasta vuonna 2020 Helsingissä asui enemmän vieraskielisiä asukkaita kuin Espoon ja Vantaan yhteensä.
Ennusteen mukaan Espoon ja Vantaan yhteinen vieraskielinen väestö ylittäisi Helsingin väestön lähes kolmasosalla jo vuonna 2035.
Vieraskielisten määrän arvioidaan kasvavan kaikissa ikäluokissa. Suurin kasvu suhteellisena lukuna on työikäisten ja ikäihmisten keskuudessa.
Työikäisten vieraskielisten määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2045 mennessä. Samalla eläkeläisten, jotka puhuvat vierasta kieltä, määrän arvioidaan kasvavan lähes viisinkertaiseksi.
Vieraskielisen väestön ikärakenne kuitenkin pysyy nuorempana kuin koko väestön ikärakenne.
Arvioiden mukaan vuonna 2045 65 vuotta täyttäneet muodostavat vain hieman yli 10 prosenttia vieraskielisestä väestöstä, kun taas koko Uudenmaan väestössä vastaava osuus on yli kaksinkertainen Tilastokeskus väestöennusteen mukaan.
Aasian, Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Neuvostoliiton jälkeisen ajan kielten puhujat säilyvät suurimpana kieliryhmänä
Vuonna 2045 koko Uudenmaan suurimmat kieliryhmät ennustetaan koostuvan asukkaista, jotka puhuvat Aasian (lukuun ottamatta Lähi-itää), Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä sekä venäjää ja muita Neuvostoliiton jälkeisen ajan kieliä.
Ennusteen mukaan Espoon ja Vantaan suurimmat kieliryhmät ovat samat kuin koko Uudenmaalla. Helsingissä sen sijaan asukkaiden määrä, jotka puhuvat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä, Aasian muita osia ja Länsi-Euroopan kieliä, kasvaa erityisen nopeasti.
Helsingin seudun ympäröivissä esikaupunkikunnissa ja muualla Uudenmaalla suurin kieliryhmä on edelleen venäjää ja muita Neuvostoliiton jälkeisen ajan kieliä puhuvia asukkaita.
Ennusteen merkittävin epävarmuustekijä on muuttoliike. Kansainvälistä muuttoliikettä vaikuttavat muun muassa maahanmuuttopolitiikka, kansainvälinen turvallisuustilanne ja työmarkkinakehitys sekä Suomen ja maailman taloudelliset olosuhteet.
Ennuste hahmottaa mahdollisen tulevaisuuden kehityssuunnan nykyisten tietojen ja oletusten perusteella, mutta merkittävät muutokset muuttoliikkeen kuviossa voivat vaikuttaa vahvasti tulevaan väestökehitykseen.
Uudenmaan vieraskielisen väestön ennuste kuvaa väestökehitystä vuosille 2025–2046 kuuden alueen osalta: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Helsingin seudun ympäröivät esikaupunkikunnat ja muu Uusimaa.
Ennuste perustuu demografiseen menetelmään, jossa tulevaa väestökehitystä arvioidaan syntyvyys-, kuolleisuus- ja muuttoliikkaoletusten avulla. Julkaisu esittelee tulokset kahdeksalle kieliryhmälle ja kuvaa ennustemenetelmää ja sen keskeisiä oletuksia yksityiskohtaisesti.
