Kuva: Colourbox
Suomen evankelis-luterilainen kirkko pohtii merkittävää muutosta yhteen uskontonsa keskeisimmistä rituaaleista.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Kirkolliskokous käsittelee viikolla esitystä, jonka mukaan tulevaisuudessa kastettavalla ei välttämättä tarvitsisi olla kummeja.
Nykyisen käytännön mukaan kastettavalla on oltava vähintään yksi kummi, joka täyttää kirkon asettamat kriteerit.
Kummien roolia on pohdittu kirkon sisällä jo yli 20 vuoteen.
Muutosehdotuksen taustalla on huoli siitä, ettei kaikille löydy evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia kummeja. Tulevaisuusvaliokunta on lausunnoissaan viitannut yhteiskunnan monikulttuuristumiseen selittämään tätä ilmiötä.
Nykyisten sääntöjen mukaan vähintään yhden kummin on oltava konfirmoitu ja evankelis-luterilaista uskoa tunnustava kirkon jäsen.
Kirkolliskokouksen perustevaliokunta kannattaa sääntöjen muuttamista. Se esittää, että kaste voitaisiin jatkossa suorittaa kokonaan ilman kummeja, jos siihen on "painavia syitä".
Kummiton kaste vaatisi kirkkoherralta puoltavan sanan. Kuva: Colourbox
Päätöksen kummittomasta kasteesta tekisi kirkkoherra kastettavan tai lapsen huoltajien pyynnöstä.
Kummien puuttuminen näyttää kuitenkin olevan suhteellisen harvinainen syy jättää lapsi kastamatta.
Kirkon tutkimuskeskuksen vuosina 2018–2020 toteuttaman tutkimuksen mukaan vain yksi prosentti vastaajista arvioi, ettei lasta ollut kastettu siksi, ettei lapselle ollut löytynyt kirkkoon kuuluvaa kummia.
Selvästi yleisempi syy oli halu antaa lapsen päättää itse myöhemmin kasteestaan.
Kummeista ei kuitenkaan haluta luopua kokonaan.
Valiokunnan mukaan olisi edelleen parasta, että jokaisella kastettavalla olisi oma kummi.
Valiokunta kannattaa myös kummien lisäämistä koskevan enimmäismäärän poistamista. Nykyään kasteen jälkeen kummeja voidaan lisätä enintään kaksi.
Rajoituksista luopuminen voisi helpottaa esimerkiksi niiden perheiden tilannetta, joissa lapsen ja alkuperäisten kummien yhteys on katkennut.
Valiokunnan mukaan kummien enimmäismäärän rajoittamiselle ei ole "teologisia tai kirkon perinteestä nousevia painavia perusteita".
Kirkolliskokous kokoontuu tällä viikolla Turussa 2.–6. marraskuuta.
Perustevaliokunta esittää, että kirkolliskokous antaisi Kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella tarvittavat muutokset kirkkojärjestykseen.
Jos esitys hyväksytään, se ei vielä tarkoita uusien sääntöjen välitöntä voimaantuloa. Muutokset on ensin valmisteltava ja hyväksyttävä erikseen.
Suunnitelluista kummittomista kasteista uutisoi aiemmin Turun Sanomat.
