Laura, joka on saavuttanut menestystä Taitaja-kilpailussa, on aloittanut maalarin opinnot ammattikoulussa.
Ammatillinen koulutus ja siihen hakeutuvat nuoret ovat nousseet esiin uutisotsikoissa viime aikoina. Keskustelun kipinä syttyi, kun helsinkiläinen valtuutettu Otto Meri (kok) pohti X-palvelussa Stadin ammattiopistoon päässeiden opiskelijoiden taustoja.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Erno Hyvönen, Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija, arvioi, että hieman alle puolet nuorista valitsee jatko-opinnoissaan ammattikoulun.
– Karkeasti voi sanoa, että lukioon menevät ne, joilla on parempi keskiarvo, Hyvönen kertoo.
Koulutuspäätöksiin vaikuttavat lukuisat muutkin tekijät. Näitä ovat esimerkiksi vanhempien koulutustausta, asuinpaikka, sosioekonominen asema, sukupuoli sekä nuorten muodostamat mielikuvat eri ammateista.
Asiantuntijan mukaan sukunimellä ei kuitenkaan ole merkitystä jatkokoulutuksen valintaan.
Vanhempien koulutustaustalla on suurempi painoarvo, mutta myös asuinpaikalla ja kasvuympäristöllä on vaikutusta.
– Tämä koskee niin suomenkielisiä kuin muunkielisiä.
– Yhteiskunta uusintaa koulutusrakennetta. Jos kasvat lähiössä, missä kenelläkään ei lähipiirissä ole akateemista tutkintoa ja kaikki tekevät enemmän tai vähemmän matalapalkkaisia hommia, niin ei niistä kovin suurella todennäköisyydellä mennä lukioon. Iloisia poikkeuksiakin toki on, Hyvönen arvioi.
Hyvösen mukaan on surullista todeta, kuinka asuinympäristö voi lisätä riskiä joutua rikollisuuden piiriin, sairastua päihde- tai mielenterveyden häiriöihin tai jopa radikalisoitua.
Asiantuntijan mukaan teollisuudella on esimerkiksi media-alaa paremmat mahdollisuudet opiskelulle ja työelämälle. Kuva: Pekka Söderlund
Koulujen pääsyvaatimukset vaihtelevat sijainnin mukaan. Pääkaupunkiseudulla monien lukioiden kynnys on korkea, ja vaaditaan yli 8:n keskiarvoa. Helsingin medialukioon vuoden 2026 yhteishaussa vaadittiin alimmillaan keskiarvoa 7,16.
Maakuntien pienempiin lukioliikkuu pääsy helpommin matalammalla keskiarvolla. Ylen tietojen mukaan Euran lukion yleislinjalle vaadittiin kevään yhteishaussa keskiarvoksi vain 5,33.
Pääkaupunkiseudun lukiot ovat Hyvösen mukaan vetovoimaisia, ja niihin hakeutuu opiskelijoita koko Suomen alueelta. Sen sijaan harvinaisempaa on se, että pääkaupunkiseudulta lähdetään opiskelemaan kauemmas.
Kaikille peruskoulunsa päättäneille nuorille on Hyvösen mukaan tarjolla toisen asteen aloituspaikkoja, vaikka ne sijaitsevatkin eri puolilla maata.
– Paikat eivät välttämättä ole niillä aloilla, joille nuoret haluaisivat, mutta kenties aloilla, joilla on työpaikkoja ja työvoimatarvetta. Ja tässä on jatkuva ongelma, koska nuoret valitsevat ministeriön ja elinkeinoelämän näkökulmasta niin sanotusti "väärän" alan.
Media-ala kiinnostaa nuoria erityisesti, mutta työtilanne alalla ei ole lohduttava. Hyvönen kertoo, että monilla teollisuuden aloilla olisi tarjolla kiinnostavia tehtäviä, hyviä palkkoja tai mahdollisuuksia yrittäjyyteen, mutta nuoret eivät välttämättä ole ottaneet näitä vaihtoehtoja huomioon.
Koulutusvalintoihin vaikuttaa myös sukupuoli. Hyvösen mukaan tytöt valitsevat poikia useammin lukiokoulutuksen.
Usein unohdettu vaihtoehto on lähteä lukioon muualle myös suurista kaupungeista. Kuva: Seppo Kärki / IS
– Totta kai jokaisella nuorella on oikeus valita opiskelualansa ja -paikkakuntansa, mutta pääkaupunkiseudulla tämä voi tarkoittaa sitä, että osa pääkaupunkiseudun nuorista voi joutua tyytymään johonkin toiseen kuin ensisijaiseen vaihtoehtoonsa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta on aina iloinen asia, kun nuori pääsee opiskelemaan.
– Riippumatta mahdollisista vieraista konsonanteista sukunimessä, Hyvönen tiivistää.
