Tällaiselta viikonlopun sää näyttää.
Meteorologit eri puolilla maailmaa odottavat jännityksellä, tehdäänkö yläilmakehässä pian historiaa.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Kyseessä on varhainen stratosfäärin äkillinen lämpeneminen ja polaaripyörteen romahdus, kuten meteorologi Markus Mäntykannas kirjoittaa Forecan blogissa.
Nyt näyttää siltä, että 7. marraskuuta alkaa tapahtua. Mäntykannas kirjoittaa, että ennusteesta on tullut yhä todennäköisempi.
Jos näin käy, kyse on uudesta ennätyksestä, sillä vastaavaa ei ole dokumentoitu tapahtuneen yhtä aikaisin.
Vaikka polaaripyörre romahtaisi, se ei välttämättä tuo meille hyytäviä säitä. Kuva: Kalle Koponen / HS
Stratosfäärin äkillinen lämpeneminen tarkoittaa sitä, että stratosfääri napa-alueen yläpuolella lämpenee muutamassa päivässä kymmenillä asteilla.
Usein se johtaa häiriöihin napa-aluetta kiertävässä polaaripyörteessä, minkä vuoksi kylmä ilma voi lopulta levitä kohti matalampia leveysasteita, Mäntykannas selittää.
Stratosfäärin äkillinen lämpeneminen voi johtua useammasta syystä. Mäntykannas sanoo, että meteorologina hänen mielenkiintonsa kohdistuu voimakkaaseen El Niño -ilmiöön. Super-El Niñon odotetaan nostavan maapallon keskilämpötilaa loppuvuonna ja ensi vuonna.
Se ei kuitenkaan selitä ilmiötä yksin. Mäntykannas pohtii, että myös sulkukorkeapaine Venäjän Ural-vuoriston kupeessa voi liittyä ilmiöön. Hän uskoo, että jos stratosfääri lämpenee äkillisesti, sen syytä tullaan tutkimaan.
– Vaikka tällä hetkellä kenelläkään ei oikein ole vielä esittää vedenpitävää analyysia tapahtuman juurisyistä, uskon, että saamme vastauksen lähitulevaisuudessa.
Mitä ilmiö tarkoittaisi säälle toteutuessaan?
Polaaripyörteen hajoaminen voi johtaa siihen, että kylmää ilmaa "läikkyy" pyörteen sisältä Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan tai Aasiaan.
Pyörre voi jakautua pienemmiksi osiksi tai siirtyä napa-alueen päältä, jolloin napa-alue lämpenee ja vastaavasti toisaalla kylmenee rajusti, Mäntykannas selittää.
– Me meteorologit seuraamme polaaripyörteen käytöstä taukoamatta läpi talven, koska parhaassa tapauksessa pystymme ennustamaan arktisen kylmän ilmamassan purkaukset jo viikon tai parin päähän.
Tuoreen kuukausiennusteen pohjalta polaaripyörteen hajoaminen näyttää 80 prosentin todennäköisyydeltä.
Hajoaminen ei tosin välttämättä aiheuta nyt niin suuria seurauksia kuin sydäntalvella. Polaaripyörteen sisältä karkaava ilma ei ole marraskuun alussa läheskään niin kylmää, ja osan vaikutuksesta tasaavat lämpimät merialueet.
– Sään on ennustettu kylmenevän Suomessakin marraskuun alussa, mutta merkkejä laaja-alaisesta termisen talven saapumisesta ei vielä välttämättä Pohjois-Suomea lukuun ottamatta ole, Mäntykannas kirjoittaa.
