Kommentti: Petteri Orpo intoilee datakeskuksista, mutta latautuu itse sähköttömän erämaamökin hiljaisuudessa
Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS, Aleksi Jalava / IS
Googlella on niin hoppu rakentaa uudet datakeskuksensa, että se aloitti hakkuut ostamissaan metsissä Muhoksella ja Kajaanissa ennen kuin jätti-investointi edes julkistettiin.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Tekeälyjäteillä ei ole aikaa odotella, ja Suomi mahdollistaa amerikkalaiselle datajätille niin nopean rakentamisen, että Valkoisen talon isäntä kiukustui. 13 miljardin diili karkasi häneltä jäänmurtajamaahan, joka houkuttelee datakeskuksia ehtymättömällä uusiutuvalla sähköllä.
Sitähän Suomessa riittää, ja korpea, johon voi rakentaa lisää.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) pettymykseksi huippusalaisen ”operaatio Talvitunturin” julkistus ei aiheuttanut suomalaisissa vain riemunkiljahduksia. Niiden sijaan sähkön hinnasta ja energiajärjestelmän vakaudesta tuli velkajarruakin kuumempi kysymys.
Suomea on pitkään markkinoitu datakeskusten luvattuna maana niin tehokkaasti, että Googlen lisäksi muutkin hyperskaalaajat ovat jo täällä. Rakenteilla on kymmeniä datakeskuksia ja suunnitteilla yli sata. Fingrid arvioi sähkönkulutuksen voivan kasvaa jopa 40 prosenttia viidessä vuodessa.
Pois alta männyt ja käpytikat!
Jatkuvasti kasvavat datakeskukset ja niiden sähköntuotanto vaativat valtavasti pinta-alaa. Suomen toistaiseksi suurimmassa aurinkopuistossa Uudenkaupungin Kalannissa paneeleja on silmänkantamattomiin: 200 hehtaarille niitä mahtuu noin 360 000. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen /HS
Totuimme ajattelemaan, että Suomessa kaikki tehdään muita fiksummin. Onnistuimme silti sössimään maailman parhaan koulujärjestelmän, joten toivottavasti meillä on nyt parempi onni ”maailman puhtaimman” energiajärjestelmän kanssa.
Muulla tekoälydatakeskusten kasvu on ollut niin älytöntä, etteivät energia- ja sähköverkkoyhtiöt ole pysyneet vauhdissa mukana. Sähköverkon ylikuormituttua teknologiajätit ovat alkaneet rakennuttaa omia saastuttavia kaasuvoimaloita suoraan datakeskustensa yhteyteen.
Suomeenkin rakennetaan nyt maakaasua käyttäviä moottorivoimalaitoksia, koska sähkönkulutuksen kasvaessa sääriippuvainen sähköjärjestelmä tarvitsee lisää säätövoimaa.
Eikä vieläkään ydinvoimaa, voisi Ultra Bra päivittää Ilmiöitä-hittinsä kertosäkeen, jossa haikailtiin tuulivoimaa.
Päättäjät puhuvat datakeskusbuumin ympäristövaikutuksista ihmeellisen vähän siihen nähden, että Suomen luonto on ylintä valtiojohtoa myöten kaikille kovin rakas.
Petteri Orpo on usein kertonut, että yli satavuotias liki sähkötön mökki Kainuun korpimailla on hänelle paikka, jossa parhaiten pääsee irti hektisestä maailmasta ja sen murheista. Pääministeri vaikuttaa rakastavan piilopirttinsä luonnonrauhaa syvästi, kuten lukuisat suomalaiset omia hiljaisia latautumispaikkojaan.
Kuinka monta datakeskusta ja tuulivoimalaa Suomeen mahtuu?
Luontorakkaudesta huolimatta Suomessa elää myytti, jonka mukaan lääniä riittää rakentaa jatkuvasti uutta infraa. Ilta-Sanomien tentissä viime kuntavaalien alla myös Orpo totesi, että Suomesta löytyy ”vaikka kuinka paljon” maa-alueita, joille tuulivoima sopii.
Rakentajat odottavat, että pääsevät pian hommiin. Alan etujärjestön mukaan maatuulivoimaa on kehitysputkessa vartomassa jo yli 52 000 megawattia. Vertailun vuoksi: Suomessa on nyt 2 013 tuulivoimalaa, 9 535 megawattia.
Esittäisin pari tarkentavaa kysymystä. Kuinka monta datakeskusta ja tuulivoimalaa Suomeen mahtuu? Mihin 300-metriset myllyt sopivat ja ennen kaikkea: minne eivät missään nimessä?
Onko Suomessa niin arvokasta aluetta, että se pitäisi säästää ”vihreältä siirtymältä”?
Pääministeri Petteri Orpo seurasi, kun Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo ja Googlen investointijohtaja Ruth Porat vaihtoivat kuulumisia ”operaatio Talvitunturin” eli Googlen jätti-investoinnin julkistamistilaisuudessa. Samalla selvisi, että Google on varannut itselleen puolet Fortumin Loviisan ydinvoimalan tuotannosta. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Myös pääministerin mökkiseudulla on vireillä kymmeniä energiahankkeita. Niiden toteutuessa vaaramaisemiin nousisi satoja tuulivoimaloita huoltoteineen ja sähkölinjoineen, mikä monien mielestä muuttaisi luonnon pysyvästi.
Ihmiset ovat hankkineet koteja ja mökkejä vuosikymmeniä sitten ilman pienintäkään etiäistä, että lähiympäristö voi muuttua suuren mittakaavan sähköntuotantoalueeksi. Orpon mökkikunnassa on myös pantu merkille kiusallinen sattumanvaraisuus: pääministeri näyttää kuuluvan niihin onnekkaisiin, jotka eivät ole saamassa turbiineja oman torpan tuntumaan, toisin kuin useat muut.
Kysymys ei ole vain surusta, jota rakkaiden maisemien muuttaminen teollisiksi aiheuttaa.
Tutkijat varoittavat hallitsemattoman energiarakentamisen vaaroista, kun kunnat kiinteistöverojen toivossa kaavoittavat vieri viereen tuulipuistoja, joiden voimalat ovat yhä korkeampia. Asiantuntijat vaativat hankkeiden kansallista koordinointia: luontovaikutusten arviointia ja rakentamisen ohjausta pitäisi pikaisesti uudistaa.
Miten estetään luonnon jatkuva köyhtyminen?
Fingrid aikoo investoida miljardeja uuteen sähkönsiirtoverkkoon lähivuosina. Metsää kaatuu jälleen paljon. Kuva: Sami Kero / HS
Epäluulo datajättejä kohtaan ei ole mikään suomalaiskansallinen piirre. Maailmalla kritiikki on kasvanut vihaksi, kun on käynyt ilmi, etteivät planeetan suurimmat rakennelmat ole aina kivoja naapureita.
Vihaisia ollaan Tuusulan Jokelassakin. Kaavamuutos livahti siellä läpi niin, etteivät kaikki päättäjätkään tienneet, mistä olivat päättämässä.
Vasta jälkikäteen selvisi, että viranhaltija oli jo tehnyt esisopimuksen, jolla iso tontti myydään amerikkalaiselle datakeskustoimijalle. Taustalta löytyy jättimäinen kiinteistösijoittaja Blackstone, joka rakentaa datakeskuksen myös Forssaan.
– Juna kulkee. Me olemme tässä nyt kiinni, Tuusulan pormestari Janne Mellin (kok) sanoi Keski-Uusimaan mukaan tuohtuneille asukkaille.
Lähimmät kodit ovat vain 70 metrin päässä suunnitellusta datakeskuksesta.
Voiko tämän vielä pysäyttää, paikalliset miettivät.
Kaunistus jättilaatikko ei maaseutumaisemassa olisi. Suurjännitejohdotkin vedettäisiin kotien viereen. Pakokaasut ja melu herättävät nekin huolta. Sähkökatkon sattuessa tai verkkosähkön muuten loppuessa noin 70 varageneraattoria pärähtäisi kerralla käyntiin. Niiden piiput kohoaisivat 25 metriin, ja alueelle varastoitaisiin liki neljä miljoonaa litraa dieseliä.
Voiko tämän vielä pysäyttää, paikalliset miettivät.
Datakeskusta valmistelee hankeyhtiö, jonka nimi varmasti naurattaisi lähiasukkaita, jos ei itkettäisi: Jokelan Vihreä Maa Oy.
Kiinalaiselle somejätille Tiktokille nousee datakeskus Kouvolaan ja toinen Lahteen. Amerikkalainen somejätti Meta puolestaan suunnittelee omaansa Iihin, josta se on jo hankkinut satojen hehtaarien tontin. Kuva: Mika Ranta / HS
Datakeskuksia puolustetaan sanomalla, ettei Suomella ole varaa kieltäytyä – johonkin ne kuitenkin rakennetaan. Kunnat kaavoittavat niitä kilvan, mutta jollakin pitää olla näkemys kokonaisuudesta. Junaa pitää ohjata.
– Kapitalisminkin pitää olla hallittua, kiteytti Tuusulassa lomaillut europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok), joka kollegansa Aura Sallan ohella on puolueensa kovasanaisin datakeskusbuumin kriitikko.
Puhe sähkön hinnasta ei ole populismia, mutta nykyistä enemmän on puhuttava tämän niin kutsutun vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja siitä, kuinka mustan maan jätämme seuraaville sukupolville.
Taitaa olla niin, että vain suomalaiset itse voivat suojella suomalaista luontoa monikansallisten yhtiöiden voitontavoittelulta.
Keitä mahtavat olla huomispäivän sankarit? Tekoälydatakeskusintoilijatko muistetaan suurina viisaina?
Vai ovatko sankarit kenties sellaisia kuin Reino Rinne?
Rinne taisteli Suomen edellisessä sähköistämisvimmassa 1950- ja 60-luvuilla kiivaasti, jotta aivan kaikkia kauniita koskia ei padottaisi vesivoimakäyttöön. Koskisoturien ansiosta voimme nyt ihailla villisti kuohuvaa Oulankajoen Kiutaköngästä.
Näyttää siltä, että Suomen luonto tarvitsee taas kotiseutujaan suojelevia reinoja.
