Kuva: Jussi Nukari / IS, Marijan Murat / Alamy Live News, Colourbox, Kuvankäsittely: IS
On mahdollista, että Suomeen saattaa levitä tulevina vuosina etelästä uusia puutiais- eli punkkilajeja. Suomen lähialueilla on havaittu ainakin kahta pohjoiseen suuntaavaa uutta punkkilajia.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Nykyisin Suomessa elää kaksi ihmiselle vaarallista Ixodes-suvun puutiaista: tavallinen puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapunkki (Ixodes persulcatus).
<spanMolemmat levittävät ihmisille puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia. Punkit voivat myös siirtää muita ihmisille vaarallisia tauteja, mutta ne ovat Suomessa erittäin harvinaisia.
Emeritusprofessori Heikki Henttonen toteaa, että huolta ei ole, vaikka Suomessakin on havaittu Hyalommaa. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Esimerkiksi vuonna 2004 Suomessa todettiin babesiatapaus. Syksyllä 2023 Suomessa diagnosoitiin ensimmäinen punkinpuremasta johtuva neoehrlichioosi.
Suomessa elävistä kahdesta ihmiselle vaarallisesta puutiaislajista taigapunkki on uudempi tulokas, sillä se on levinnyt eri puolille Suomea 2000-luvulla.
– Sitä on levinnyt meillä jo 20–30 vuotta, Luonnonvarakeskuksen (Luke) vieraileva asiantuntija, emeritusprofessori Heikki Henttonen kertoo.
Etelästä saapuvia tulokkaita hidastavat talvet. Taigapunkille tilanne oli toinen, sillä se levisi Suomeen Siperiasta, joten se kestää kylmempiäkin olosuhteita.
Jopa kaksi senttiä pitkäksi kasvavia Hyalomma-punkkeja on havaittu Suomessa ja Ruotsissa. Ainakaan toistaiseksi ne eivät menesty Suomen ilmastossa. Kuva: dpa picture alliance / Alamy Stock Photo / AOP
Suomen lähialueilla liikkuu kuitenkin myös muita punkkilajeja, jotka voivat olla ihmisille vaarallisia.
Ruotsissa on viime vuosina havaittu Hyalomma marginatum -punkeista, joita suomeksi kutsutaan välimerenpunkeiksi. Erityisesti Hyalomma-punkkeja havaittiin Ruotsissa hellekesänä 2018.
Aftonbladetin mukaan Ruotsissa havaituista Hyalommista yksikään ei ole kantanut Krimin-Kongon verenvuotokuumetta aiheuttavaa virusta.
Hyalomma marginatum -lajin Välimeren punkeiksi kutsuttuja yksilöitä on havaittu parinkymmenen vuoden aikana Suomessakin parisenkymmentä kertaa, mutta kyse on ollut yksittäisistä havainnoista, Henttonen kertoo. Vaikka Hyalommaa on havaittu Suomessakin, Henttosen mukaan huolissaan ei tarvitse olla.
– Ne tulevat lintujen mukana, mutta eivät selviydy talvesta.
Hyalomma-havaintojen vähäisyys on ihmisille hyvä, sillä Hyalomma-punkit levittävät hengenvaarallista Krimin-Kongon verenvuotokuumetta.
Hyalomma on helppo tunnistaa muista punkeista, koska se on huomattavasti suurempi. Se voi kasvaa jopa kahden senttimetrin pituiseksi. Se myös saalistaa aktiivisemmin kuin taigapunkki ja tavallinen puutiainen.
Turun yliopiston molekyyliekologian dosentti, Bioname Oy:n toimitusjohtaja Eero Vesterinen toteaa, että punkit tarvitsevat oikeat olosuhteet selvitäkseen luonnossa. Kuva: Maija Lamppu
Syy Hyalomma-havaintojen vähyyteen löytyy Suomen kylmistä olosuhteista, Henttonen ja Turun yliopiston molekyyliekologian dosentti, Bioname Oy:n toimitusjohtaja Eero Vesterinen kertovat.
– Ilmastonmuutoksesta huolimatta talvet ovat edelleen ankarat. Eivät ne helposti luonnossa selviydy, Vesterinen sanoo.
Myös Henttonen toteaa, että talvien pitäisi leudontua, jotta Hyalomma ja muut eteläisissä maissa elävät punkit voisivat menestyä Suomessa ja lisääntyä.
Vesterinen mainitsee, että Suomessa Hyalomma ei välttämättä edes levittäisi Krimin-Kongon verenvuotokuumetta, koska puutiaiset saavat taudinaiheuttajat muista eläimistä.
– Jos Suomessa ei ole sellaista eläintä, joka pystyy ylläpitämään esimerkiksi Krimin-Kongon verenvuotokuumeen taudinaiheuttajaa, puutiainen ei pysty täällä sitä levittämään.
Vasta kun olosuhteet ovat suotuisat, ne pystyvät elämään ja lisääntymään Suomessa, Vesterinen sanoo. Eli vaikka keväällä Suomeen saapuisikin uuden punkkilajin yksilö, se ei selviydy Suomen luonnossa.
– Jos pärjääkin, niin ehkä vain yhden kesän.
Sen vuoksi Suomeen ei helposti synny pysyviä uusia punkkipopulaatioita.
<source
