Arkistokuva: Lapin Materiaalipankki, Terhi Tuovinen.
Suomen nettikasvihuonekaasupäästöt vähenivät kuusi prosenttia edellisvuodesta, mutta maa on edelleen kaukana hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisesta, ilmenee hallituksen eduskunnalle torstaina toimittamasta Vuotuisesta Ilmastoraportista 2026.
Raportissa todetaan, että päästöjä on vähennettävä kaikilla sektoreilla ja hiilinieluja on vahvistettava maankäyttösektorilla hiilineutraaliuden ja EU-tason saavuttamiseksi, kertoi ympäristöministeriö tiedotteessaan.
Puhdas energiasiirtymä etenee edelleen hyvää vauhtia. Fossiilisten energialähteiden käyttö vähenee teollisuudessa, sähköntuotannossa ja lämmityksessä.
Nettopäästöjen vähenemisen pääsyynä vuonna 2025 on energiajärjestelmän muutos. Hiilen käyttö päättyi keväällä, ja turpeen, öljyn ja maakaasun kulutus laski myös. Sähkön tuotannossa tuuli- ja ydinvoima ovat lähes täysin korvanneet fossiiliset tuotantomuodot. Lämpötuotannon päästöt seuraavat tätä suuntausta, sillä sähkökattiloiden, hukkalämmön ja bioenergian käyttö kasvaa.
Jako- ja jakelusektorilla päästöjen kehitys johtui pääasiassa liikenteen päästöistä, jotka alkoivat jälleen laskea uusiutuvien polttoaineiden jakelvelvoitteen ja fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähenemisen myötä. Liikenteen sähköistyminen etenee ja latausautojen määrä kasvaa.
Maankäyttösektori on edelleen merkittävä päästöjen lähde, sillä metsien hiilinielu on vähentynyt viime vuosina. Kuitenkin maatalouden päästöissä tapahtui jonkin verran vähenemistä, ja puutuotteiden hiilinielu kasvoi, mikä vähensi sektorin nettopäästöjä verrattuna edelliseen vuoteen.
Suomella on alle kymmenen vuotta aikaa saavuttaa hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä, joka on asetettu Ilmastolaissa. Ilmastolaissa määritellään myös päästövähennystavoitteet vuodelle 2030 ja 2040. Päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa, jos Energian ja ilmaston strategian toimenpiteet toteutetaan kokonaisuudessaan ja uusia ratkaisuja, kuten hiilidioksidin talteenotto, otetaan käyttöön.
Nykyarvion mukaan Suomi pystyy täyttämään EU:n velvoitteet jakosektorilla ajanjaksolla 2021–2030 joustoilla, vaikka päästöt ylittäisivät kiintiön vuonna 2030.
