Erikoistoimittaja Arja Paananen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan vierailivat IS:n Mistä Puhutaan -ohjelmassa keskustelemassa Venäjän näytösvaaleista ja maan nykytilanteesta. Video: Seppo Kärki
Venäjä etsii uusia keinoja saada lisää väkeä sotaan. Droonisotilaita koulutetaan nuorista opiskelijoista ja jopa lapsista, arvioivat IS:n erikoistoimittaja Arja Paananen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan Mistä Puhutaan -ohjelmassa.
– Korkeakouluissa värvätään nykyisin droonisotilaita aika paljon. Jopa lapset kokoavat drooneja tai heitä opetetaan ohjaamaan niitä. Se on ilmiö, jonka laajuutta on aika vaikea tietää, Paananen sanoo.
Korkeakouluja velvoitetaan kouluttamaan tietty määrä opiskelijoita droonisodankäyntiin, asiantuntijat sanovat.
– Hallinto painostaa korkeakouluja ja muitakin yrityksiä lähettämään tarvittavan määrän henkilöitä sodankäyntiin, oli kyse sitten näistä droonijoukoista tai muista, Silvan puolestaan kertoo.
Asiaa on tutkinut esimerkiksi Insider. Selvitys paljasti järjestelmän, jossa satojatuhansia venäläisiä koululaisia on vedetty puolustusministeriöön kytkeytyviin ohjelmiin koulutuskerhojen varjolla. Lapset ja nuoret muun muassa kehittävät ja rakentavat drooneja, joita käytetään myös Ukrainan sodassa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan ja IS:n erikoistoimittaja Arja Paananen sanovat, että Venäjän vaaleja ei voi enää kutsua vaaleiksi. Lähes kaikki poliittinen vastustus on tukahdutettu. Kuva: Seppo Kärki / IS
Venäjällä on suuri paine saada lisää sotilaita rintamalle. Britannian sotilastiedustelun mukaan noin 500 000 venäläissotilasta on kaatunut täysimittaisen hyökkäyssodan aikana. Kaatuneet ja haavoittuneet mukaan laskettuna Venäjän sotilastappioiden arvioidaan nousseen noin 1,5 miljoonaan.
Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain paikan päältä Venäjältä, että sotilaiden värväys on kiihtynyt ja että maa valmistautuu mahdollisesti uuteen liikekannallepanoon.
Silvan pitää uutta liikekannallepanoa mahdollisena.
– Aika vahva konsensus on se, että venäläiset eivät halua uutta liikekannallepanoa, minkä takia hallinto yrittää muita keinoja saada tarpeeksi väkeä rintamalle. Mutta se, että uusi liikekannallepano ei olisi suosittu, ei tarkoita, että sitä ei tapahdu.
Vastahakoisuuden vuoksi Venäjä etsii erilaisia keinoja värvätä uusia sotilaita, esimerkiksi yrityksistä tai juuri korkeakouluista.
– Olen kuullut esimerkiksi metsähakkuista, jotka ovat keskeytyneet, kun työntekijät on lähetetty rintamalle, pitkään Venäjällä aiemmin asunut Paananen sanoo.
Venäjän sotilaat ovat lähteneet rintamalle hyvin erilaisista lähtökohdista. Osa on lähtenyt sotimaan vapaaehtoisesti rahakkailla sopimuksilla, mutta syksyllä 2022 liikekannallepanossa määrättyjen tilanne on Paanasen mukaan toinen.
– Ne, jotka silloin mobilisoitiin, eivät ole päässeet ollenkaan pois. Heillä on käsky olla siellä viimeiseen asti. Kyllä se luo katkeruutta yhteiskunnan sisälle, Paananen sanoo.
Silvan muistuttaa, että sotilaiksi värvätyissä korostuvat yhä Venäjän köyhimpien alueiden asukkaat. Menehtyneistä sotilaista kerättyjen tietojen perusteella suuri osa on lähtöisin juuri vähävaraisilta alueilta.
– On saattanut lähteä melkein puolet kylän miehistä sotaan ja kuolla siellä. Sitten on ilmestynyt uusia remontoituja taloja ja laitettu kattoja kuntoon, Paananen kuvailee.
Suoran palkkion lisäksi yksi tapa motivoida sotilaita rintamalle on luvata sotilaiden ja veteraanien lapsille ”jonon ohi” opiskelupaikkoja yliopistosta.
Se luo Venäjän yliopistoihin poikkeuksellisen asetelman: korkeakouluihin voi päätyä myös opiskelijoita, jotka ovat ”sankarien lapsia”, mutta eivät muuten täytä valintakriteerejä.
– Kaikki tämä muhii siellä kulissien takana.

Näytöllä Pietarissa mainostetaan sopimussotilaspalvelusta. Mainoksessa kerrotaan palkkauksesta ja yhteystiedoista. Kuva on otettu 26. tammikuuta 2026. Kuva: Anton Vaganov / Reuters
Venäjällä äänestetään tänä viikonloppuna uudesta duumasta näytösluontoisissa vaaleissa, joissa todellista poliittista kilpailua ei käytännössä ole. Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueen odotetaan säilyttävän tiukan otteensa parlamentista.
Tyytymättömyyttä sotaan tai epärehellisiin vaaleihin on tällä hetkellä kuitenkin mahdotonta ilmaista turvallisesti.
Pelkästään käsien ilmassa pitämisestä kylttiä pidättelevän oloisesti on pidätetty ihmisiä, Paananen kertoo.
– Siinä osoitetaan jo, kuinka absurdissa tilanteessa ollaan. Se, että ei osoita mieltään, on jo mielenosoitus, Silvan sanoo.
Maanpaossa oleva oppositiopoliitikko Ilja Jashin on kehottut sodan ja Kremlin vastustajia osoittamaan mieltään hiljaisesti: ilmestymällä sunnuntaina äänestyspaikalle kello 12. Protestista on kirjoittanut muun muassa Meduza.
– Ei välttämättä edes tarvitse äänestää mitään, voi vain mennä siihen jonoon. Valtahan ei voi sellaista jonoa hajottaa, Paananen sanoo.
Voit kuunnella Mistä Puhutaan -ohjelman Venäjää käsittelevän jakson kokonaisuudessaan videolta artikkelin yläpuolelta tai yleisimmiltä podcast-alustoilta.