Espoon kaupunki sai Suvivirrestä merkittävän uhkasakon. Video: Oskari Räisänen / IS
| Päivitetty 28.5. 15:53Lue tiivistelmä
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että espoolaiselle koululaiselle tapahtui syrjintää koulun kevät- ja joulujuhlissa vuonna 2024.
Syrjinnän syynä oli se, ettei huoltajille annettu tietoa uskonnollisista lauluista, eikä oppilaalle tarjottu mahdollisuutta poistua laulujen ajaksi.
Lautakunta määräsi Espoon kaupungille 10 000 euron uhkasakon ja suosittelee rahallista hyvitystä oppilaalle sekä tämän huoltajalle.
Espoon suomenkielisen perusopetuksen johtaja Juha Nurmi ilmoitti, että kaupunki aikoo tutustua päätökseen ja päättää mahdollisista jatkotoimista.
Näytä lisää
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi päätöksessään, että espoolaiseen koululaiseen kohdistui ”välitöntä vakaumukseen perustuvaa syrjintää”.
Lautakunta myös kielsi kaupunkia toistamasta syrjintää ja totesi Espoon laiminlyöneen velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta.
Päätöksen taustalla olivat pääasiassa alakoulun kevätjuhlan ja yläkoulun joulujuhlan järjestelyt vuonna 2024, ei Suvivirren tai Varpunen jouluaamuna-kappaleen esittäminen sinänsä.
Molemmat laulut sisältävät uskonnollisia viittauksia. Lauluja esitettiin juhlissa ilman ennakkoilmoitusta huoltajille, eikä oppilaalle annettu mahdollisuutta poistua juhlatilasta laulujen ajaksi.
Lue lisää: Espoolle merkittävä lasku Suvivirrestä – nyt puhuu korvauksia vaatinut perheenisä
Lautakunta perusti päätöksensä yhdenvertaisuuslain eri pykäliin. Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän seikan perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta.
Lautakunta tarkasteli myös opetushallituksen syksyllä 2022 antamaa ohjetta, jonka mukaan kaikille oppilaille tarkoitettu koulun yhteinen juhla ei ole uskonnollinen tilaisuus, vaikka ohjelmassa olisi uskontoon viittaavia elementtejä. Perustuslakivaliokunnan mukaan koulun perinteisiin juhliin voi sisältyä esimerkiksi Suvivirren kaltaisia juhlatraditioita, ja ne ovat osa suomalaista kulttuuria.
Ohjeessa todetaan, että koulun on tiedotettava järjestettävistä tilaisuuksista ja niiden sisällöstä riittävän ajoissa, jotta huoltaja ja oppilas voivat päättää, osallistuuko oppilas tilaisuuteen kaikilta osin.
Huoltajien kanssa voidaan sopia järjestelyistä, kuten oppilaan siirtymisestä toiseen tilaan, jos huoltaja ei halua oppilaan osallistuvan kaikkeen juhlan ohjelmaan. Järjestelyt tulee kuitenkin toteuttaa mahdollisimman huomaamattomasti.
Lautakunnan mukaan kaikkien oppilaiden tulee voida osallistua koulun yhteisiin juhliin vakaumuksestaan riippumatta.
<spanSe totesi lisäksi, että ”suomalaiseen kulttuuriperinteeseen kuuluvan yksittäisen evankelisluterilaiseen uskontoon viittaavan uskonnollisen elementin sisältymisestä koulun yhteiseen juhlaan ei yksinään synny olettamaa muuhun uskontokuntaan tai mihinkään uskontokuntaan kuulumattomaan oppilaaseen kohdistuneesta syrjinnästä”.
Joutuuko se armas aika vai ei? Virsi 571 eli Suvivirsi herättää jälleen paljon keskustelua. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Lautakunta kuitenkin lisäsi, että ”sinänsä kaikille yhteiseksi tarkoitettu, yksittäisen uskonnollisen elementin sisältävä juhla voi kuitenkin olla järjestetty tavalla, joka syrjii muihin kuin evankelisluterilaiseen uskontokuntaan [kuuluvaa] tai mihinkään uskontokuntaan kuulumatonta oppilasta”.
Tätä arvioitaessa on erityisen tärkeää, miten juhlan järjestelyt on toteutettu.
Lautakunta katsoo, että kevät- ja joulujuhlan sisällöstä ei ilmoitettu etukäteen huoltajalle, joten huoltaja ei ole voinut sopia oppilaan poistumisesta juhlatilasta uskonnollisen elementin ajaksi. Myöskään oppilaalle ei ollut kerrottu mahdollisuudesta poistua, eikä se keskeltä salia ja penkkiriviä olisi ollut mahdollista huomiota herättämättä.
Nämä seikat eivät lautakunnan mielestä taanneet oppilaan yhdenvertaista kohtelua, vaan syntyi olettama välittömästä vakaumukseen perustuneesta syrjinnästä.
– Ottaen huomioon, että hakija on tapahtuma-aikaan ollut hyvin nuori, asiassa on annettava korostunut merkitys hakijan huoltajan mahdollisuuksille vaikuttaa tapahtumainkulkuun, lautakunta totesi.
Lautakunta katsoi lisäksi, että Espoon kaupunki on laiminlyönyt velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta. Lautakunnan mukaan Espoo ei ole ”riittävissä määrin varmistunut siitä, että koulut soveltaisivat niille annettua ohjeistusta siten, että yhteisiä juhlia järjestettäessä taataan myös muiden kuin evankelisluterilaiseen uskontokuntaan kuuluvien oppilaiden yhdenvertaisuus”.
Lautakunnan mukaan koulutuksen järjestäjän – eli Espoon kaupungin – ja koulun on arvioitava, miten yhdenvertaisuus toteutuu sen toiminnassa.
Lautakunta määräsi Espoon ryhtymään yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin.
Tarkoitus on varmistaa, että koulujen yhteisiä juhlia järjestettäessä otetaan paremmin huomioon muiden kuin evankelisluterilaiseen uskontokuntaan kuuluvien oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutuminen.
Lautakunta tehosti päätöstään asettamalla Espoon kaupungille 10 000 euron uhkasakon. Se myös suosittaa Espoota maksamaan koululaiselle 2 500 euron ja tämän huoltajalle 750 euron hyvityksen.
Espoon kaupungin suomenkielisen perusopetuksen johtaja Juha Nurmi kommentoi lautakunnan päätöstä Ilta-Sanomille lyhyesti.
– Tutustumme vielä päätökseen huolellisesti ja päätämme sen jälkeen jatkotoimista. Ja muistutamme kouluja säännöllisesti juhlien järjestämisestä ohjeistusten mukaan, Nurmi viestitti sähköpostitse.
