Asiantuntijat paljastavat syyt hallitusrintaman hajoamisen taustalla.
Lue tiivistelmä
Politiikan asiantuntijoiden mukaan ministeri Wille Rydman ei ole rikkonut muodollisia sääntöjä järjestöavustusten valmistelussa.
Professori Markku Jokisipilä ja tutkija Hanna Wass eivät pidä Rydmanin eroa tai hallituksen kaatumista todennäköisinä.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Wassin mukaan Rkp:n tyhjää äänestys luottamusäänestyksessä oli vahva viesti tyytymättömyydestä sekä prosessiin että sen sisältöön.
Tutkijoiden mukaan hallituksen riitely seuraa vaalikauden loppupuolen kaavaa, jossa puolueet erottuvat toisistaan.
Näytä lisää
Politiikan asiantuntijoiden mukaan sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) ei ole rikkonut järjestöavustusten kriteereitä valmistellessaan. Poliittisesti tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen, vaikka se seuraa vaalikausien rytmiä.
Tutkijat eivät kuitenkaan pidä Rydmanin eroa tai hallituksen kaatumista todennäköisinä.
Poliittisen historian professori Markku Jokisipilä katsoo, että Rydman toimi tilanteessa tavalla, joka on mahdollinen.
– Poikkeuksellistahan tämä on tietysti, että yksittäisen ministerin esitys nousee tällä tavalla yhteiseen keskusteluun ja siitä hallituksessa äänestetään. Mutta ei kuitenkaan tavatonta, Jokisipilä toteaa.
Politiikan tutkija Hanna Wassin mukaan pääministerillä ei käytännössä ole mahdollisuutta siirtää ministeri Wille Rydmania sivuun esittelevän ministerin tehtävästä. Kuva: Milka Alanen
Politiikan tutkija Hanna Wassin mukaan Rkp:n tyhjää äänestys Rydmanin luottamusäänestyksessä oli vahva viesti. Kyse ei ole ainoastaan tyytymättömyydestä asian valmistelun prosessiin, vaan myös sen sisältöön.
– Etenkin, kun siinä on systemaattisesti sivuutettu hallituskumppaneiden näkemyksiä, Wass toteaa.
Jokisipilän mukaan asiaa on syytä tarkastella tarkemmin, kun kansliapäälliköt ovat saaneet uuden avustuskriteerilistan valmiiksi.
– Ihan onnea vaan heille siihen tehtävään, Jokisipilä toivottaa.
Vaikeuksia voi ilmetä, jos Rydman ei suostu tuomaan tätä uutta järjestöavustusten kriteerilistaa käsiteltäväksi valtioneuvostoon.
Wassin mukaan pattitilanteessa on mahdollista, että pääministeri Petteri Orpo (kok) ilmoittaisi odottavansa perussuomalaisilta ministerinvaihdosta, tai muuten hallitusyhteistyön jatkumiselle ei ole edellytyksiä.
Hän ei kuitenkaan pidä hallituksen kaatumista todennäköisenä.
Wassin mukaan hallituksen kaatuminen vaalikauden loppupuolella, erityisesti keskellä kesää, tuskin on minkään puolueen etujen mukaista. Siksi halu ratkaisun löytämiseen on todennäköisesti suuri.
Myöskään Jokisipilä ei ennusta Rydmanin eroa tai hallituksen kaatumista. Kummastakin kysyttäessä hän naurahtaa ennen vastaamista.
Hänen mukaansa avustuskriteereissä on kyse poliittisista linjauksista, joista hallituksen sisällä on erilaisia näkemyksiä. Koska Rydman ei ole rikkonut sääntöjä, hän pysyy ministerinä niin kauan kuin oman puolueen luottamus säilyy.
Ja sitähän löytyy.
Aiemmin vastaavassa epäluottamustilanteessa puolueen puheenjohtaja Riikka Purra on todennut, että jos hallituskumppanit eivät äänestä perussuomalaisen ministerin luottamuksen puolesta, perussuomalaiset eroavat hallituksesta.
– Rkp:n tekemä ryhmäpäätös äänestää tyhjää on merkittävä viilto, joka otetaan kyllä huomioon perussuomalaisissa, Jokisipilä arvioi.
Jokisipilän mukaan suuremmassa eripurassa järjestöjen avustuskriteereistä on pohjimmiltaan kyse siitä, että vaalikausi on lähestymässä loppuaan.
Politiikan historian professori Markku Jokisipilä katsoo, että hallituksen ristiriidat seuraavat vaalikautta ja ovat ”poliittisen kalenterin mukaisia”. Kuva: Vesa-Matti Väärä
– Tämä on toistuva kuvio aina vaalikauden viimeisenä vuonna. Julkinen keskustelu alkaa siitä, onko yhteishenki heikentymässä ja kuinka vakavia ongelmia hallituksessa on, Jokisipilä tiivistää.
Wass toteaa saman: vaalikauden loppupuolella puolueet alkavat erottua toisistaan.
Se on hänen mukaansa strateginen valinta.
Hallituskauden alkupuolella kompromissit ovat välttämättömiä. Loppupuolella puolueiden on irrottauduttava yhteisestä linjasta, jotta ne voivat palauttaa uskottavuutensa omien kannattajiensa silmissä.
Perussuomalaiset haluavat jättää jälkensä kansalaisyhteiskuntapolitiikkaan, kokoomuksella on tarve osoittaa johtajuutta pääministeripuolueena ja Rkp:n on puolustettava omia arvojaan, Wass luettelee.
Perussuomalaisille sote-järjestöjen Stea-avustukset ovat Wassin mukaan tarjonneet mahdollisuuden toteuttaa omaa identiteettipolitiikkaansa.
Puolue voi osoittaa sillä kannattajilleen, ettei se taivu muiden puolueiden painostukseen.
Wassin mukaan järjestöillä on merkittävä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja päätöksenteon valmistelussa.
– On siis demokratian kannalta tärkeä kysymys, ketkä voivat osallistua siihen jatkossa ja miten ja millaisilla kriteereillä tästä päätetään, Wass toteaa.
Jokisipilä ymmärtää, miksi kritiikki leikkauksia kohtaan on ollut voimakasta.
Monien järjestöjen rahoituksesta leikkaantuu kolmannes, mikä tarkoittaa merkittävää osuutta, ja se voi johtaa työsuhteiden päättymiseen ja koko toiminnan uudistamiseen.
Wass pitää mahdollisena, että ainakin osa leikkauksista toteutetaan lopulta.
– Mutta seuraava hallitus peruuttaa niistä nopeasti, mikäli perussuomalaiset eivät ole mukana, Wass muistuttaa.
