Kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan entinen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd) tuo esiin kirjassaan Rajalla – Suomen selviytymistarina (Into Kustannus), millaisia kahdenvälisiä keskusteluja hän on käynyt tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja pääministeri Petteri Orpon (kok) kanssa ydinaseista.
Kiljunen oli yllättynyt, kun hallitus ilmoitti maaliskuussa esittävänsä lakimuutosta, joka mahdollistaisi ydinräjähteiden tuonnin Suomeen, mikäli se hyödyttäisi Suomen sotilaallista puolustusta tai Naton yhteistä puolustusta.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Kiljusen mukaan sekä Stubb että Orpo olivat antaneet hänelle kahdenvälisissä keskusteluissa erilaisen viestin.
Kiljunen tapasi presidentiksi juuri valitun Stubbin kokoomuksen puoluetoimistossa. Stubb valittiin presidentiksi helmikuussa 2024.
Kiljunen kertoo korostaneensa Stubbille, että pienen maan voima perustuu yhtenäisyyteen.
– Jatkoin pohdintojani painottaen, että yksi asia on niin elintärkeä, että se rikkoo varmasti suomalaisen konsensuksen – se on ydinaseet. Stubb oli kanssani samaa mieltä, Kiljunen kirjoittaa.
– Siksi hän harmitteli presidenttivaalikeskusteluissa syntynyttä väittelyä Suomen ydinasepolitiikasta. Hänen näkemyksensä on selkeä: mitä vähemmän me puhumme ydinaseista, sen parempi. Se oli minusta järkevää puhetta ja olin sisimmässäni helpottunut, Kiljunen jatkaa.
Stubb korosti presidenttiehdokkaana, että ydinenergialaista tulee poistaa tarpeettomat rajoitukset, jotta Suomi voi hyödyntää Naton ydinasepelotetta.
Presidentti Stubbin mukaan on Suomen etu, että Suomella ei ole tarpeettomia lainsäädännöllisiä esteitä ydinasepolitiikassa. Stubb on korostanut, ettei Suomesta tule ydinasevaltiota. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Kiljunen kertoo kirjassaan myös keskustelusta, jonka hän kävi pääministeri Petteri Orpon (kok) kanssa ulkoasiainvaliokunnan kokouksen jälkeen lokakuussa 2023.
Ulkoasiainvaliokunta oli saamassa käsittelyyn hallituksen esityksen Suomen ja Yhdysvaltojen välisestä puolustusyhteistyösopimuksesta (DCA).
Kiljunen kertoi Orpolle, että DCA-sopimus olisi helpompi hyväksyä laajalla konsensuksella, mikäli ydinenergialain neljäs pykälä, joka kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin Suomeen, jäisi ennalleen.
Orpo kertoi Kiljusen mukaan palaavansa asiaan konsultoituaan ensin hallitusta. Parin päivän päästä Kiljunen puhui Orpon kanssa uudelleen.
Kiljusen mukaan Orpo vahvisti hallituksen linjan olevan, ettei ydinenergialain ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ulottuvuuteen eli 4. pykälään tehdä muutoksia.
– Se oli tärkeä kanta. DCA-sopimuksen hyväksyminen laajalla kansallisella enemmistöllä tuli mahdolliseksi, Kiljunen kirjoittaa.
IS kysyi Kiljuselta kirjassa kuvatuista keskusteluista.
Jäikö sinulle se käsitys, että Stubb ei presidenttinä kannattaisi ydinenergialain avaamista?
– Tämä oli ymmärrykseni. Kun hän kävi kampanjaa, hän oli presidenttiehdokas Stubb. Kun hän tuli presidentiksi, hänellä oli toisenlainen institutionaalinen rooli. Hän itse totesi, että hänen tehtävänsä on ajaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Koetko, että presidentti Stubb muutti mieltään?
– Tämä kysymys pitäisi esittää tasavallan presidentti Stubbille. Hän toi presidentinvaalikampanjassaan esiin kysymyksen ydinenergialain muutostarpeista. Hän sanoi minulle tunnistavansa sen, että presidentin ja valtiojohdon tehtävä on rakentaa kansallista konsensusta.
Orpo kertoo hallituksen saaneen Kiljusen kanssa käydyn keskustelun jälkeen tietoja, joiden perusteella esitetyt muutokset ydinenergialakiin ovat tarpeen. Kuva: Kalle Koponen / HS
Kirjoitat pääministeri Orpon viestineen, ettei hallitus tule kumoamaan ydinenergialain neljättä pykälää, mikä kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin. Onko Orpo mielestäsi puhunut toista ja tehnyt toista?
– Me löimme kättä päälle. Herrasmiessopimus. Neljäs pykälä jää voimaan. Siihen ei kosketa. Tämän välipuheen avulla löysimme konsensuksen (DCA-sopimuksesta) koko eduskunnassa, saimme yksimielisen päätöksen. Ulkoasiainvaliokunta oli täysin yksimielinen.
– Ruotsissa ja Norjassa se ratkaisu oli riitaisa. Yhdysvalloissakin noteerattiin, että Suomessa tehtiin näin iso ratkaisu (DCA-sopimuksen hyväksymisestä) yksimielisesti.
– Sen taustalla oli ymmärrys siitä, että ydinenergialain neljäs pykälä on yksi keskeinen fundamentti. Olen tietenkin erittäin pettynyt, että herrasmiessopimus, jonka pohjalta saatiin komea lopputulos, olikin ilmassa.
Mitä ajattelit, kun hallitus ilmoitti tuovansa esityksen ydinenergialain avaamisesta?
– Olin jopa hämmentynyt, miksi rikomme kansallisen konsensuksen ensimmäisen kerran eksistenssikysymyksessä.
– Miksi näitä asioita ei keskusteltu yhdessä kunnolla, vaan tuli yhtäkkiä hallituksen esitys, jossa oppositiolle annettiin ota tai jätä -tilanne?
Orpo kommentoi Kiljusen kirjaväitteitä sähköpostilla.
– Pitää paikkansa, että edustaja – tuolloin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja – Kiljunen halusi käydä DCA-keskustelun yhteydessä kanssani keskustelua ydinaseista lokakuussa 2023.
Orpo kertoo kuitenkin muistavansa asian hieman eri tavalla kuin Kiljunen.
– Muistikuvani mukaan hänen pääviestinsä oli, että Suomen tulisi ydinaseiden osalta olla samalla linjalla kuin muut Pohjoismaat.
Orpon mukaan kyseisen keskustelun jälkeen hallitus on saanut virka-arvioon pohjautuen tietoja, joiden perusteella nyt esitetyt muutokset ovat tarpeen.
– Näistä on käyty useita pääministerivetoisia parlamentaarisia keskusteluja, joihin on Sdp:stä osallistunut puheenjohtaja Lindtman, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tuppurainen ja nykyinen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Koskinen.
Orpon mukaan esitetyt muutokset sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ajankohtaisselonteon kirjaus tuovat Suomen samalle linjalle muiden Pohjoismaiden kanssa.
Presidentti Stubb ei kommentoi Kiljusen kirjaväitteitä.
– Valitettavasti kommentti ei ole mahdollinen, tasavallan presidentin kansliasta viestitettiin.
Ydinenergialain käsittely eduskunnassa on yhä kesken.
Oppositiopuolueet Sdp, vihreät ja
