Turku
Europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok) pitää Supon sijaintikeskustelua väärän ongelman pohtimisena.
Aaltola vaatii IS:n haastattelussa tiedustelulain uudistamista ja Venäjän vaikuttaja-agenttina toimimisen kriminalisointia.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Hän ei tue pääministeri Petteri Orpon ehdotusta Supon siirrosta valtioneuvoston kanslian ohjaukseen.
Aaltolan mukaan Suomen vakoilulainsäädäntö on liian suppea ja vanhanaikainen verrattuna Baltian maihin ja muihin Pohjoismaihin.
Europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok) suhtautuu varauksella ajatukseen suojelupoliisin (Supo) siirtämisestä sisäministeriöstä valtioneuvoston kansliaan tai ulkoministeriöön.
Aaltola kertoo IS:n haastattelussa Turun Eurooppa-foorumissa, ettei olennaista edes ole se, minkä ministeriön alla Supo toimii. Tärkeää olisi, että tiedustelupalvelu pystyisi työskentelemään mahdollisimman itsenäisesti poliittisesta päätöksenteosta.
– Ehkä pääministerin kanslia voi olla väärä, koska se ei saa olla jonkun käsikassara, Aaltola toteaa.
Hän ei siis tue pääministeri Petteri Orpon (kok) ehdottamaa siirtoa valtioneuvoston kanslian ohjaukseen. Myöskään ulkoministeriö ei kuulosta oikealta sijoituskohteelta Supolle.
– Ulkoministeriö ei ehkä ole oikea paikka, koska ulkopoliittinen linja ei saa liikaa vaikuttaa Supoon, Aaltola sanoo.
Supo voisi hänen mielestään toimia joko nykyiseen tapaansa sisäministeriön alaisuudessa tai vaihtoehtoisesti oikeusministeriössä.
Yhtäkininen hätä tehostaa Supon toimintaa ihmetyttää Aaltolaa.
– Ollaanko me vielä niin köyhä maa, että enemmän kiinnostaa se, että kenen tontilla asiat ovat kuin se, mitä siellä on?
Suposta meinattiin leikatakin Suomessa, mitä hän pitää täysin vääränä ratkaisuna. Supoon tulisi leikkauksen sijaan panostaa. Aaltolan mielestä sijaintia tärkeämpi asia on se, että Suposta tehtäisiin nykyistä vahvempi ja itsenäisempi.
Supon keskeiset ongelmat liittyvät hänen mukaansa siihen, että nykyinen lainsäädäntö vakoilusta on liian kapea ja vähän ”antiikkinen”.
– Ei kyltti ratkaise sitä, että lainsäädäntö on liian suppea.
Aaltolan mukaan koko tiedustelulaki pitäisi laittaa uusiksi ja samassa yhteydessä tulisi kriminalisoida laajemmin maanpetoksellinen toiminta.
Hän sanoo, että Suomessa on liian asiakirjapohjainen ajatus vakoilusta ja Venäjän vaikuttamisesta, että asiakirja luovutetaan ja siitä pitää saada todisteita. Tämä on kuitenkin vanha tapa ajatella; vakoilua voivat nykyään olla myös esimerkiksi kybermurrot tai ulkomaantiedustelu.
”Ei kyltti ratkaise sitä, että lainsäädäntö on liian suppea.”
Vastapallona Aaltola siis ehdottaa järeämpää Supoa, jolla olisi enemmän toiminta-oikeuksia ja laajempi lainsäädäntö, jossa Venäjän vaikuttaja-agenttina toimiminen kriminalisoitaisiin.
– Näin Baltiassa on tehty, hän toteaa.
Ja koska se olisi järeämpi, ei sitä tulisi ”antaa” kenellekään poliittiselle taholle liian lähelle, Aaltola painottaa. Muualla Euroopassa toimivien suojelupoliisien sijoituspaikka on tavallisesti oikeus- tai sisäministeriön ohjauksessa.
Europarlamentaarikko sanoo, että Baltiassa, Ruotsissa ja Norjassa on napattu Venäjän agentteja, mutta Suomessa asia loistaa poissaolollaan.
– Johtuen siitä, ettei meillä ole lakeja.
Lisäksi Supon resurssit ovat myös vähäisemmät suhteessa muihin Pohjoismaihin.
Hän huomauttaa, että Suomessa riidellään yhä vanhoista asioista, kuten Tiitisen listasta, koska ei osata määritellä, oliko yhteydenpito rikollista vai ei. Hänen mukaansa se kuvaa tätäkin tilannetta.
Aaltola uskoo, että Suomen keskustelu Supon siirtämisestä lähti siitä, kun Ruotsissa luotiin moderni ja tehokas länsimainen tiedusteluelin. Myös Tanskassa mentiin vähän samaan suuntaan.
– Edellinen uudistus (Suomessa) tuntuu jääneen vähän puolitiehen. Kaikki tuntuvat olevan siitä samaa mieltä, mutta se oireilee tämän ministeriökisan kautta.
