Rydman vaatii Ylellä tiukkoja toimenpiteitä hoivakotien osalta: Hoitajien kielitaitovaatimuksiin suuri tiukennus

Lue tiivistelmä

Yle julkaisi viikonloppuna vakavia puutteita vanhustenhoidossa, kuten kipulääkkeiden laimentamisen vedellä.

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo toteaa, että ympärivuorokautisessa hoivatyössä on jotain olennaisesti vialla.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman haluaa nostaa hoitajien kielitaitovaatimuksia ja antaa valvontaviranomaisille tehokkaampia keinoja puuttua asioihin.

Näytä lisää

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) kertoo Ylen A-studiossa, että vanhustenhoidon puutteet ja niiden korjaaminen ovat hänen ministerikautensa tärkein prioriteetti.

Yle kertoi viikonloppuna vakavista ongelmista vanhustenhoidossa. Näitä olivat muun muassa vahvojen kipulääkkeiden laimentaminen vedellä, vanhusten liikkumisen rajoittaminen ja hoitajien heikko kielitaito.

– Nämä ovat järkyttäviä uutisia, Rydman kommentoi lähetyksessä.

Ilta-Sanomat raportoi vanhustenhoidon ongelmista kolme viikkoa sitten julkaistussa artikkelissa. IS:n toimittaja soluttautui yhteen palvelutaloon hoitajaksi.

Lue lisää: Toimittaja meni töihin palvelutaloon – näki arjen, jota ei pysty unohtamaan

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo on havainnut, että vanhustenhoidon ongelmat toistuvat. Hänen mukaansa tämä johtuu siitä, että ympärivuorokautisessa hoivatyössä on jotain ”olennaisesti vialla”.

– Aina on ollut pulaa jostakin: hyvästä johtamisesta, hoivakotipaikoista, pätevistä työntekijöistä. Pula vain toistuu ja toistuu, hän sanoo A-studiossa.

Vanhuusasiavaltuutettu Päivi Topo katsoo, että lisää rahaa on tarpeen, jotta hoitoa voidaan parantaa. Kuva: Kalle Koponen

Topoa yllätti eniten se, että samanaikaisesti on niin monia erilaisia ongelmia. Hänen mukaansa ongelmat koskevat sekä julkista että yksityistä sektoria.

Vanhusasiavaltuutetun mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa on kaksi keskeistä ongelmaa: hoitoon pääsy on vaikeaa ja laatuongelmat ovat yleisiä.

– On ylitettävä tietty kynnys, eli on oltava merkittäviä toimintakyvyn ongelmia ja sairauksia, jotta pääsee. Kriteerit on ylitettävä enemmän kuin kerran, pitää nousta kokonaiset tikkaat ylös. Ihminen jää kotiin ilman riittäviä palveluja, Topo toteaa.

Rydmanin mukaan suomalainen vanhustenhoito on laajasti ottaen yhä varsin hyvällä tasolla ja suurin osa hoidon piirissä olevista on melko tyytyväisiä.

– Kuitenkin yhä useammin esiintyy ongelmia. Tämä on juuri se hetki, jolloin tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia.

Topo kyseenalaistaa Rydmanin väitteen. Hänen mukaansa tyytyväisyyden arvioiminen on hyvin haastavaa, koska suurin osa vastaajista vastaa avustettuna edenneen muistisairauden vuoksi.

– Jokainen voi arvioida, kuinka edustavaa tällainen vastaaminen on, Topo toteaa.

Rydmanin mainitsemat lainsäädännölliset muutokset liittyvät ensinnäkin ammattihenkilölainsäädäntöön ja sitten valvontalain päivittämiseen. Näiden puitteissa nostetaan hoitajien kielitaitovaatimuksia ja annetaan Lupa- ja valvontavirastolle tehokkaampia keinoja puuttua asioihin.

Lisäksi Rydman vaatii, että alalle hakeutuvilta pitäisi jälleen alkaa vaatia soveltuvuuskoetta vanhaan tapaan.

Rydman lisää, että vanhusten etuna on pysyä mahdollisimman pitkään kotona: elämä on inhimillisempää, toimintakyky säilyy paremmin ja hoito on kustannustehokkaampaa.

Topon mukaan kotona olemisessa kustannustehokkuuden raja tulee nopeasti vastaan, jos vanhus tarvitsee kotihoidon palveluja. Siksi pitäisi tarkastella yksilöllistä tarvetta.

– Toiminta on olemassa vanhoja ihmisiä varten. He ovat kartturin paikalla kertomassa, mitä siellä tapahtuu, Topo korostaa.

Viimeisenä keskustelunaiheena on hoitajien kielitaito.

Topon mukaan tämä on ongelmista helpoiten ratkaistavissa – tarvitaan vain lisää kielikoulutusta. Topo painottaa, että laitoksissa on oltava riittävästi tosiasiallisesti ammattitaitoista työvoimaa.

– On selvää, että enemmän työntekijöitä vaatii enemmän rahaa ja laatuongelmat myös maksavat.

Rydmanin mukaan lakimuutoksissa nykyisin vaadittu B1-kielitaso tulisi nostaa B2.2 tasolle hoivahenkilöstölle.

– Virheetkin maksavat, jos yksikön ainoa suomenkielentaitoinen hoitaja joutuu korjaamaan kollegoidensa virheitä, sekin on resurssien epätarkoituksenmukaista käyttöä, ministeri toteaa.