Adlercreutz vastaa Rydmanin lippiskohuun: ”Send them back” on trumpilaisen politiikan ydintä

Rkp:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz on ottanut kantaa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps) julkaisemaan lippiskuvaan ja siitä syntyneeseen kohuun. Adlercreutzin mukaan lausahdus ”Send them back” osuu trumpilaisen politiikan ytimeen.

Rydman julkaisi viestipalvelu X:ssä kuvan, jossa hän poseeraa hymyillen yhteiskuvassa sisäministeri Mari Rantasen (ps) kanssa.

Ministereillä on päässään valkoiset lippikset, joihin on painettu teksti ”Send them back”, joka tarkoittaa suomeksi ”lähettäkää heidät takaisin”. Kuvan saatteeksi Rydman on kirjoittanut lyhyesti ”Ratkaisu”.

Kuva ehti aiheuttaa keskiviikkona kohun.

Blogitekstissään Adlercreutz käy läpi laajemmin ajatuksiaan aiheesta sekä Rydmanin taannoisesta kirjoituksesta.

Hän sanoo, että yksi aikamme politiikan suurista houkutuksista on älyllinen yksinkertaistaminen.

– Mitä monimutkaisemmaksi maailma muuttuu, sitä suurempi kysyntä syntyy selityksille, joissa vaikea ongelma palautetaan yhteen syyhyn.

Ministerin mukaan populismin voima ei välttämättä perustu siihen, että esille nostetut ongelmat olisivat keksittyjä. Hän lisää, että ”usein juuri päinvastoin”.

– Se tarttuu todelliseen ongelmaan, irrottaa sen monimutkaisesta kokonaisuudesta ja valitsee monien syiden joukosta yhden helposti ymmärrettävän selityksen. Maahanmuutto sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti.

– Tässä on myös trumpilaisen politiikan ydin. Monimutkaiselle todellisuudelle tarjotaan suoraviivainen selitys, ongelmalle tunnistettava syyllinen ja ratkaisuksi lupaus siitä, että tämä syyllinen voidaan tavalla tai toisella poistaa. ”Send them back” on tämän ajattelun looginen päätepiste.

– Sillä, miten puhumme näistä lapsista ja nuorista, on merkitystä, sanoo Anders Adlercreutz. Kuva: Lassi Rinne

Adlercreutz huomauttaa, että ”Suomessa jo asuvat lapset eivät katoa sillä, että ongelmista syytetään maahanmuuttoa tai maahanmuuttajia”. Hän luettelee, että monet lapsista ovat syntyneet Suomessa, käyvät suomalaista koulua, puhuvat suomea tai ruotsia, menevät töihin ja perustavat perheitä Suomessa.

– Siksi sillä, miten puhumme näistä lapsista ja nuorista, on merkitystä. Jos kerromme heille jatkuvasti, että he ovat ongelma, uhka tai syy siihen, miksi muiden lasten koulu ei enää ole hyvä, meidän kannattaa ainakin kysyä itseltämme, mitä se tekee heidän halulleen kokea tämä yhteiskunta omakseen.

Ministeri painottaa, että ongelmia ei pidä kieltää. Hänen mukaansa maahanmuuttoon, integraatioon ja koulujen eriytymiseen liittyvistä haasteista pitää voida puhua nykyistäkin avoimemmin, mutta myös nykyistä kunnioittavammin.

Adlercreutz nostaa esiin myös Rydmanin Helsingin Uutisissa taannoin julkaiseman kirjoituksen.

Kirjoituksessaan Rydman muun muassa sanoi, että ”eräs maahanmuuton julmimmista seurauksista on se, miten se riistää lähiöiden lapsilta ja nuorilta mahdollisuuden turvalliseen koulunkäyntiin ja oppimiseen”.

Adlercreutz sanoo kokeneensa tarpeelliseksi opetusministerinä vastata siihen, millä tavoin Rydman puhuu maahanmuutosta, kouluista ja segregaatiosta.

Kysymys ei ole Adlercreutzin mukaan siitä, etteivätkö Rydmanin esille nostamat ongelmat olisi todellisia. Ongelma on siinä, että hän tarjoaa niille liian yksinkertaisen selityksen ja sen seurauksena myös liian yksinkertaisen ratkaisun.

– Rydman rakentaa kirjoituksessaan toisenlaisen kuvan. Siinä suomalaislapset joutuvat maahanmuuton uhreiksi ja monikulttuuriset koulut muuttuvat ”painajaisiksi”, joissa suomalaislapset altistuvat maahanmuuttajajengien väkivallalle. Ratkaisuksi tarjotaan ”haitallisen” maahanmuuton lopettamista ja paluumuuton edistämistä.

Adlercreutz sanoo, että Rydmanin tarjoama ratkaisu alkaa näyttää itsestään selvältä.

– Todellisuus ei valitettavasti toimi niin, Adlercreutz sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin julkaisema kuva aiheutti kohun. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Keskiviikkona julkisuuteen noussut uusi lippiskohu sai alkunsa, kun kuvaa kritisoi ensimmäisenä kokoomuksen kansanedustaja Henrik Vuornos, pääministeri Petteri Orpon (kok) entinen ykkösavustaja.

– Valtioneuvoston jäsenenä toimiminen ei ole mikään vitsi, eikä maahanmuuttoasioista vastaavan ministerin pidä Suomessa kulkea ”Send them back” -lippalakissa, Vuornos sanoi.

Hänen mielestään laittomasti maassa olevat pitää palauttaa, mutta ”on saivartelua väittää (lippiksen) iskulauseen tarkoittavan vain sitä”. Vuornos muistutti myös lippiksen lausahduksen taustoista.

– Jokainen voi miettiä, mitä maahanmuuttajataustainen Suomen kansalainen, vaikkapa lapsi koulun pihalla, ajattelee tällaisesta. Olo Suomessa ei ole ainakaan tervetullut. Valtioneuvoston jäsenten pitää pystyä parempaan. Vakaaseen ja arvokkaaseen käytökseen, Vuornos sanoo.

Vuornokselle lähettivät samana päivänä vastauksen muun muassa Sebastian Tynkkynen (ps) ja Miko Bergbom (ps).

– Lippiksistä pöyristyneelle kokoomusedustaja Henrik Vuornokselle sellaiset terveiset, että meille tässä ei ole kyse vitsistä, he muun muassa sivalsivat.