Vasemmistoliitto ehdottaa yli yhdeksän miljardin euron veronnostoja – tässä koko lista
Jyväskylä
Vasemmistoliitto ehdottaa yli 9 miljardin euron edestä veronkorotuksia julkisen talouden parantamiseksi.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Puolueen puheenjohtaja Minja Koskela sanoo, ettei kaikkia ehdotuksia tarvitse toteuttaa yhdellä vaalikaudella.
Lista sisältää muun muassa miljonääriveron, yhteisöveron korotuksen ja sokeriveron.
Koskela esitteli keinoja puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Jyväskylässä.
Vasemmistoliitto esittää veroja, joilla julkisen talouden tilanne paranisi noin yhdeksällä miljardilla eurolla.
Puolueen puheenjohtaja Minja Koskela huomauttaa, ettei näe tarpeellisena toteuttaa kaikkia ehdotuksia yhden vaalikauden aikana.
– 9 miljardin euron kertasopeutus muodostuisi suurella todennäköisyydellä kasvujarruksi. Toimet on myös suhteutettava suhdanne- ja työllisyystilanteeseen, hän sanoo.
Puolue muuttaisi ensinnäkin tulo-, pääoma- ja osinkoverotusta, ja arvioi valtion hyötyvän siitä noin kolme miljardia.
Tämä verouudistus sisältäisi tuloveroasteikon progression vahvistamisen, ansiotuloveroasteikon ja pääomatuloveroasteikon yhtenäistämisen sekä listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen poiston.
Tuloverotuksen kiristykset puolue kompensoisi pieni- ja keskituloisille työntekijöille niin kutsuttuja kiky-maksumuutoksia perumalla eli siirtämällä palkan sivukuluja palkansaajilta takaisin työnantajille.
Seuraavana listalla on miljonäärivero, jolla puolue raapisi kasaan miljardin.
Perintö- ja lahjaverouudistuksella saataisiin 100 miljoonaa lisää rahaa valtion kassaan.
Yhteisövero korotettaisiin 21 prosenttiin, ja siitä hyödyttäisiin puolueen mukaan 1,3 miljardia euroa.
Rahoitustoimintavero eli niin sanottu pankkivero toisi valtion kassaan 200 miljoonaa euroa. Saman verran saataisiin, kun osinkoverosta vapautetuille yhteisöille säädettäisiin lähdevero.
Varainsiirtovero ulotettaisiin arvopaperikauppaan 0,1 prosentin kannalla, ja tällä saataisiin sata miljoonaa euroa. Vakuutuskuoria alettaisiin verottaa kuten suoria sijoituksia, ja näin saataisiin kasaan 200 miljoonaa.
Harmaata taloutta ehkäistäisiin veronumeron käyttöä laajentamalla, ja siitä kertyisi 150 miljoonan euron potti. Harmaan talouden torjuntatoimia tehostettaisiin muutenkin, mistä saataisiin vielä sata miljoonaa euroa lisää.
Puolue puuttuisi pöytälaatikkofirmoihin ja keinotekoisiin korkojärjestelyihin. Arvioitu vaikutus on 150 miljoonaa. Samalla säädettäisiin arvonnousuvero vaikeuttamaan kansainvälistä verosuunnittelua. Hyöty olisi puolueen mukaan 30 miljoonaa euroa.
Vasemmistoliitto ehdottaa myös sokeriveroa, joka toisi jopa 300 miljoonaa euroa rahaa valtiolle. Polttoainevero taas asetettaisiin vuoden 2023 tasolle ja sidottaisiin indeksiin eli elinkustannuksiin. Se ja lentoveron säätäminen toisivat kumpikin 300 miljoonaa eli yhteensä 600 miljoonaa euroa.
Ajoneuvoveron kevennys peruttaisiin ja saataisiin 50 miljoonaa euroa. Työkoneiden polttoaineen verotuki leikattaisiin, ja rahaa tulisi sata miljoonaa.
Myös polttoturpeen verotukien lakkauttaminen on listalla. Se toisi 80 miljoonaa euroa.
Metsävähennyksen laskeminen 50 prosenttiin toisi 50 miljoonaa. Jaksollisen metsänkasvatuksen vähentäminen ja metsälahjavähennyksen poisto toisivat kumpikin 10 miljoonaa euroa.
Puupohjaisten polttoaineiden verotuen poistaminen toisi 400 miljoonaa euroa.
Maatalouden fossiilisen energiaveron palautuksen poistaminen toisi 40 miljoonaa.
Maankäytön muutosmaksun käyttöönotto ja jäteveron laajentaminen olisivat molemmat arvoltaan 30 miljoonaa euroa.
Säätämällä vero kaivosjätteelle saataisiin 50 miljoonaa, vero maa-ainekselle taas toisi 70 miljoonaa ja pakkausvero 35 miljoonaa.
Krääsävero pikamuodille ja pienpaketeille toisi 100 miljoonaa euroa.
Kun asevelvollisuusarmeijan epäsuorat kustannukset laitettaisiin vielä mukaan puolustusmenoihin, saataisiin kasaan miljardi, ja yhteensä lähes 9,4 miljardia euroa.
Puolueelta tulee vielä tarkempi näkemys ensi vaalikauden sopeutustarpeesta ja puolueen omasta talousvaihtoehdosta. Nyt esiteltiin vain erilaisia keinoja, joilla julkista taloutta voidaan sopeuttaa ilman leikkaamista.
– En kerta kaikkiaan näe, että köyhiltä voidaan leikata enempää, Koskela sanoi puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Jyväskylässä.
Vasemmistoliitto ei ole sitoutunut muiden puolueiden mukana velkajarruun.
– Yksikään puolue ei tule toteuttamaan velkajarrun 8–11 miljardin euron nettosopeutusta. Niin ei tehdä, koska siinä ei olisi mitään järkeä. Velkajarrumiljardit olisivat hyvästit hyvinvointivaltiolle, Koskela sanoi.
