Enää reilu viikko ja eduskunta on koolla. Ja kohta onkin jo huhtikuu ja vaalit.
Kuluneen viikon kesäkokoukset, Ylen ja Helsingin Sanomien elokuiset gallupit kertovat, missä mennään.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Ainakin peli seuraavan hallituksen pohjasta käy kuumana kuin hellankoukku – ja kuumenee koko ajan.
Enemmistöhallituksen muodostaminen nykyasetelmilla ja -antipatioilla vaikuttaa etukäteen liki epätoivoiselta.
Vaalien alla on harvoin nähty nykyisenkaltaista, jatkuvaa spekulointia, miten todennäköisen vaalivoittajan ennakoidaan jo nyt epäonnistuvan hallituksen muodostamisessa.
Keskustelu on sen mukaista.
Hullujakin ideoita turskahtelee.
Kun demarit käänsivät kelkkaansa maahanmuuttopolitiikassa, demareista perussuomalaisiin hypännyt entinen ay-jyrä, ”työmies” Matti Putkonen esitti, että nyt Sdp:n ja perussuomalaisten yhteinen hallituskin on mahdollinen, kun maahanmuutossa soi sama sävel.
Vitsihän Putkosen esitys kaiketi oli.
Virallisesti sen kävi torppaamassa Verkkouutisten haastattelussa puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi (sd).
Never!
Tuolileikki pääministeripaikasta kuumenee. Pelaavatko Petteri Orpo (kok) ja Riikka Purra (ps) pääministerituolin Antti Lindtmanin (sd) alta jo etukäteen? Antti Kaikkosen keskustan alavire syö Sdp:n haaveileman punamultahallituksen mahdollisuuksia. Kuva: Mika Ranta / HS
Mutta kun perussuomalaiset ja Sdp eivät samaan hallitukseen mahdu, vaihtoehdot pienenevät ja Sdp:n elintila käy kapeaksi.
Huhtikuun vaalien jälkeen ykköskysymys onkin, mahtuvatko kokoomus ja Sdp samaan hallitukseen – vaalituloksesta riippumatta.
Eivät välttämättä. Sellaisia ovat ajan merkit.
Ilmassa on myös blokkivaalin henkeä, vaikka tätä poliittista kirosanaa ei uskalleta sanoa ääneen.
Vasemmisto vastustaa blokkivaalia eniten, koska vasemmiston yhteiskannatus ei siihen riitä.
Lisäksi edellisvaaleissa pääministeri, Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin yritti käskyttää koko vasemmiston demarien taakse Sdp:n hegemonian turvaamiseksi.
Yhtälö ei toiminut. Sdp jätettiin sivuun, paikkoja demareille menettänyt vasemmistoliitto katkeroitui, ja Marin häipyi politiikasta muille maille sen siliän tien.
Sdp:n tekisi mieli toistaa sama virsi ykkösasemansa takaamiseksi, mutta se ei uskalla.
Hakaniemen demaribunkkereissa pelätään Antti Lindtmanin (sd) johdolla aivan tosissaan, viedäänkö Sdp:ltä gallupeissa luvattu vaalivoitto ja pääministeripaikka käsistä jo etukäteen.
Ryöstääkö häijy porvarijoukko Petteri Orpon (kok) ja Riikka Purran (ps) ja ehkä jopa Antti Kaikkosen (kesk) voimin demarien takoman Sammon kuin konsanaan Kalevalan veijarit Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen?
Lindtman saa pelätä syystäkin.
Vaalivoitto ei tällä kertaa ehkä takaa mitään.
Orpo ei sulje pois mahdollisuutta, että hallitus muodostettaisiin ohi vaalivoittajan.
Vaalien alla on harvoin nähty nykyisenkaltaista, jatkuvaa spekulointia, miten todennäköisen vaalivoittajan ennakoidaan jo nyt epäonnistuvan hallituksen muodostamisessa.
Sdp:n Lindtman saisi tietenkin kokeilla hallituksen kasaamista, mutta kun tai jos siitä ei tulisi mitään, demarit pantaisiin syrjään, ja joko Petteri Orpo tai Riikka Purra puhaltaisi jatkoa nykyiselle oikeistopohjalle.
Ääneen asian sanoi pari viikkoa sitten perussuomalaisten kannatuksen noususta innostunut sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps), joka esitti keskustaoikeistolaista hallitusta, jonka pääministeriksi nousisi Riikka Purra.
Pääministeri Petteri Orpo ei sulkenut kokoomuksen kesäkokouksessa pois mahdollisuutta, että seuraava hallitus muodostettaisiin ohi vaalivoittajan. Kuva: Matti Pietola / HS
Kokoomuksen alkuviikon ministerikokouksessa Tampereella Orpo vahvisti Lindtmanin pahimpia painajaisia.
”Orpo ei sulje pois mahdollisuutta, että hallitus muodostettaisiin ohi vaalivoittajan”, otsikoi STT asiaa koskevan juttunsa.
Jos ohjelmapuolella ei yhteistä linjaa löydy, hallitusratkaisua ei tule, Orpo varoitti.
– Tällä hetkellähän on niin, että jos kuuntelen ja luen vasemmisto-oppositiopuolueiden talouspolitiikan linjaa, niin me olemme todella kaukana toisistamme, Orpo niittasi.
Presidentti Mauno Koiviston junttaaman Harri Holkerin (kok) sinipunahallituksen (1987–91) jälkeen vaalivoittaja on tehnyt aina hallituksen ja voittajapuolueen puheenjohtaja on noussut pääministeriksi. Kuva: Pressfoto
Samanlaisia suunnitelmia vaalien ykkösen syrjäyttämisestä on toki ollut ennenkin, mutta ne on tehty tiukasti julkisuudelta piilossa.
Keskustan puheenjohtaja Paavo Väyrynen yritti junailla itseään porvari- ja keskiryhmien pääministerikandidaatiksi vuoden 1987 vaalien alla Ilkka Suomisen (kok) ja Rkp:n Christoffer Taxellin kanssa. Asiaa koskeva sopimus pantiin kuitenkin visisti kassakaappiin, jota vartioi liike-elämän kummisetä, Nokian Kari Kairamo.
Muitakin virityksiä pääministerin tai pääministerikandidaatin syrjäyttämiseksi vuosien varrella on ollut, mutta lihaksi ne eivät ole muuttuneet.
Kun presidentti Mauno Koivisto kuuli Väyrysen suunnitelmasta, hän pimahti ja hoiteli manuaalisella ohjauksella maahan sinipunahallituksen ja kaverinsa Harri Holkerin (kok) sen pääministeriksi.
Holkerin hallituksen jälkeen Suomi onkin ollut pääministerivaalien luvattu maa. Vaalien voittaja on koonnut hallituksen, alkanut pääministeriksi ja sillä sipuli.
Mutta nyt Sdp:tä syrjäytetään julkisuudessa jo etukäteen. Vastaavaa ei ole aikaisemmin nähty.
Demarien mukaan pelkkä ajatus on poliittinen pyhäinhäväistys. Vaalivoittajan syrjäyttäminen olisi puolueen mukaan loukkaus kansanvaltaa kohtaan.
Sdp:n kaula kakkosena olevaan kokoomukseen on HS:n gallupissa peräti 7,3 prosenttiyksikköä. Mutta reilu 23 prosentin kannatuskin edustaisi vain vajaata neljännestä äänioikeutetuista, ei kansanvallan enemmistöä.
Vasemmistoenemmistöä eduskuntaan ei tule. Viimeksi sellainen on nähty vuonna 1966.
Jos blokkivaalia suunnitellaan, parlamentarismin teoria tukee oikeistoa. Hallituksen tulee nauttia eduskunnan enemmistön eikä Sdp:n äänestäjien luottamusta.
Ruotsissa nähtiin viimeksi blokkivaali. Osan mielestä se toimi, osan mielestä ei.
Sdp:ssä rukoillaan, että Petteri Orpon kokoomus ja Riikka Purran perussuomalaiset pilaavat lopullisesti välinsä jatkuvissa, Orpon mainetta syövissä rasismiriidoissa vielä ennen vaaleja. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Joka tapauksessa Sdp:ssä rukoillaan, että kokoomus ja perussuomalaiset pilaavat lopullisesti välinsä vielä loppuvaalikauden aikana.
Merkit ovatkin lupaavia. Alituisen rasismiriitelyn takia pysyvä välirikko roikkuu ilmassa.
Petteri Orpo ajautuu ja ajetaan toistuvasti samaan ansaan, kun hänet kerta kerran jälkeen pannaan kommentoimaan ja pyytelemään anteeksi persujen virittämiä rasismikohuja.
Lue lisää: Kommentti: Kun ”Goggolan” persu kajautti ”afkaani-muslimit”, kohde oli Petteri Orpo
Taustalla perussuomalaiset yrittävät samaan aikaan nousta johtavaksi oikeistopuolueeksi ja tehdä vaaliasetelmasta perussuomalaisten ja Sdp:n välisen kaksintaistelun.
Gallupit todistavat, että resepti saattaa toimia.
Mutta hallitusneuvotteluissa rasismikohut saattavat unohtua. Rkp:n Anders Adlercreutzkin on valmis jatkamaan hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa.
Sitten palataan talouspolitiikkaan, velkaantuneen julkisen talouden korjaamiseen ja velkajarrun vaatimaan tehokuuriin.
Siinä keskustelussa Sdp on keinoineen ulkokehällä. Ja sen takia Sdp:tä kiikutetaan syrjään jo nyt.
Sdp:n resepti tulevan hallituksen 8–11 miljardin säästötalkoisiin on fifty-fifty, että puolet säästetään ja puolet otetaan veronkorotuksilla.
Kokoomuksen ministeriryhmän kokouksessa Orpo linjasi, että seuraavan hallituksen on tehtävä heti alkuun 8 miljardin säästöt, eikä veroja koroteta.
Sinne päin taitaa olla myös Purran marssijärjestys.
Kun perussuomalaiset eivät Sdp:lle kelpaa, eivätkä Sdp:n talouslinjat kokoomukselle, niin ei ihme, että Lindtman halutaan sivuun.
Entä keskusta?
Kepun ontuva kannatus näyttää olevan Sdp:ssä suurempi huoli kuin kepussa konsanaan.
Jos kepu ei toivu alamäestään, se on yksi naula lisää demarien kaavaileman punamultahallituksen arkkuun.
Mutta ehkä Sdp:n, kokoomuksen ja keskustan yhteishallitus takaisi Lindtmanille pääministerin paikan? Vaalitulostakaan ei tarvitsisi jännittää, eduskuntaenemmistö olisi pomminvarma.
