Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) toteaa IS:lle, että nykyisten tietojen perusteella Romaniaan asuinkerrostaloon osuneessa Venäjän droonissa on kyse Venäjän laajemmasta, Ukrainaan suuntautuvasta iskusta.
– Tämä on vakava tilanne, että Venäjän sotilasdrooni saapuu Naton alueelle ja osuu asuinrakennukseen. Täysin tuomittavaa toimintaa Venäjältä.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
– Tämän hetkisten tietojen mukaan kyse on Venäjän laajemman lennokki-iskun osasta, joka oli suunnattu Ukrainaan, ja ilmeisesti yksi drooni oli harhautunut Romanian puolelle. Tästä huolimatta se on vakava asia.
Drooni osui asuinkerrostaloon Romanian Galațissa lähellä Ukrainan rajaa perjantain vastaisena yönä. Kymmenkerroksiseen rakennukseen osunut drooni oli Romanian puolustusministeriön mukaan venäläinen. Kerrostalon katolle osunut drooni aiheutti tulipalon.
Häkkäsen mukaan on Romaniasta kiinni, miten se haluaa käsitellä asiaa Naton sisällä. Liittokunnan jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, ovat Häkkäsen mukaan tuominneet Venäjän laittoman sodankäynnin ja sen vaikutukset Naton alueelle.
Puolustusministeri sanoo, että nyt Naton sisällä arvioidaan, voisiko Nato aloittaa asian tiimoilta jonkinlaisen operaation. Syksyllä 2025 Puolaan osui drooneja, joiden seurauksena Nato käynnisti Eastern Sentry -operaation, kun Puola oli vaatinut Naton neljännen artiklan aktivointia.
Naton itäisen sivustan ilmapuolustuksen ja -valvonnan merkitys korostuu Häkkäsen mukaan myös tämän tapauksen myötä.
– Tätä tullaan varmasti käsittelemään tulevassa Naton puolustusministerikokouksessa. Eli miten Eastern Sentryn sisältöä voidaan edelleen vahvistaa ja miten itäisen sivustan valvontaa ja droonitorjuntakykyä voidaan parantaa Natossa.
Onko viitteitä siitä, että Venäjä sallii droonien tarkoituksella ajautua Nato-maihin?
– Tämän tapauksen osalta en voi ottaa kantaa, kun se on niin tuore ja parhaat tiedot yksityiskohdista ovat Romanialla. Tämän hetkiset tiedot viittaavat siihen, että se on osa laajempaa iskua Ukrainan alueelle. Arvioimme tämän rauhassa. Kyllä Venäjä on tietoinen siitä, että minkäänlaista tarkoituksellista Naton haastamista ei voida hyväksyä ja siihen tullaan reagoimaan, jos sellaisia selviä merkkejä olisi olemassa.
Häkkänen toteaa, että droonitorjunnassa on tällä hetkellä kaksi puolta.
Nato-maat, Suomi mukaan lukien, ovat ilmapuolustuksen osalta rauhanajan oloissa.
Kyse on alueellisen koskemattomuuden valvonnan toiminnoista.
– Ja jos olisi sotatila, se olisi sotilaallisen puolustuksen tilanne. Ukraina on tällaisessa sotilaallisen puolustuksen tilanteessa, jossa heillä on kaikki mahdolliset kyvykkyydet käytössä. Torjuntaprosentti on hyvä. Mutta ei se tietenkään ole aukoton, eikä se ole aukoton Venäjälläkään.
Nato-maat investoivat Häkkäsen mukaan tällä hetkellä voimakkaasti drooni- ja ohjuspuolustuskokonaisuuteen.
Kaikki Ukrainan opit otetaan myös täysimääräisesti käyttöön.
Suomi on perjantaina päättänyt lähettää 33. puolustustarvikeapupaketin Ukrainalle. Juuri Ukrainan tukemisesta on Häkkäsen mukaan loppujen lopuksi kysymys.
Nyt lähetettävien suorituskykyjen arvo on noin 128 miljoonaa euroa. Yhteensä Suomi on toimittanut Ukrainaan puolustusmateriaalia jo 3,4 miljardin euron arvosta. Tämänkertainen paketti sisältää sekä Puolustusvoimien varastoluovutuksia että kotimaiselta teollisuudelta hankittua materiaalia.
– Ukrainan tukiohjelman yhteydessä Suomen osalta vahvistamme juuri droonipuolta eli yhteistuotantokykyä. Samalla tukipaketeissa autamme, että yrityksemme pääsevät yhä vahvemmin tukemaan Ukrainan puolustusta. Olen todella iloinen, että myös uudessa paketissa saatiin yrityksiä vahvasti mukaan, jotka pääsevät nyt näyttämään tuotteidensa laatua rintamalla.
