Keskusta ehdottaa valtionhallinnon uudistusta: Tekoäly vapauttaa voimavaroja, työpaikat siirtyvät maakuntiin

Kuopio

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ehdottaa tekoälyn hyödyntämistä julkishallinnon keventämisessä.

Kurvisen mukaan tekoälyn korvaamia työpaikkoja ei pidä täyttää uusilla palkkauksilla, vaan valtaa tulee siirtää alueille.

Keskusta tekisi hallintomallista kynnyskysymyksen hallitusneuvotteluissa ja yhdistäisi aluetason hallinnon tasoja.

Kurvinen kannattaa etätyökäytäntöjen laajentamista, jotta jäljelle jäävät valtionhallinnon työt voisi tehdä myös maaseudulta käsin.

Keskusta haluaa hajauttaa hallintoa. Uutta ajatuksessa on tekoälyn hyödyntäminen.

Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo, että tekoälyn viimiä töitä julkisen sektorin hallinnossa ei ole järkeä korvata uusilla palkkauksilla, vaan tekoälyn tuomaa muutosta pitäisi käyttää hyväksi. Kun väki keskushallinnossa vähenee, valtaa voidaan siirtää alueille, minne se keskustan mielestä kuuluu.

Kurvinen tiivistää näkemyksensä puhumalla ”eurooppalaistyylisistä, selkeistä, virtaviivaisista ja kansanvaltaisista kunnista”, jotka keskusta toteuttaisi ”kotikunta–maakunta-mallin visiossaan”.

Se olisi jopa kynnyskysymys hallitukseen menemiselle:

– Keskustaa on turha haikailla mukaan hallitukseen, joka niittaa ihmisten kotikunnat ja hylkää maaseudun kaikkine mahdollisuuksineen, Kurvinen sanoi eduskuntaryhmälle pitämässään puheessa tiistaina.

Kurvinen selventää ajatteluaan myöhemmin IS:lle. Hän luettelee monia hallinnon tasoja, joita Suomessa on.

– Meillä on erikseen aluetasolla edelleen elinvoimakeskukset, meillä on hyvinvointialueet, maakuntaliitot ja jonkin verran kuntayhtymiäkin esimerkiksi koulutuksessa. Näitä tulisi pyrkiä yhdistämään.

Kurvinen ottaa esimerkiksi Pohjois-Savon maakunnan.

– Uudelle Pohjois-Savon maakunnalle tulisi siirtää tehtäviä ministeriöistä ja keskusvirastoista.

Antti Kurvisen keskusta haluaa hajauttaa valtaa alueille. Puolueen eduskuntaryhmä on kokoontuneena kaksipäiväiseen kesäkokoukseen Kuopioon. Kuva: Matti Vassinen

Hän pitää ikävänä sitä, että säästöjä haetaan tyypillisesti lakkauttamalla alueellisia toimipaikkoja ilman, että perataan läpi keskushallinnon kuluja. Hänestä siellä on taatusti säästettävää.

Kaikki muut puolueet ovat aina ajatelleet, että keskittämällä säästetään. Onko tämä nyt jotain keskustalaista matematiikkaa, että hajauttamalla säästettäisiin?

– Voi kysyä, että onko keskittämällä säästetty? On esimerkiksi rakennettu uusia toimitiloja ja siirretty vanhat työntekijät vain sinne. Esimerkiksi pelkät kuntaliitokset eivät useinkaan tuo säästöjä, koska monesti kuntaliittosopimuksissa sementoidaan vanhoja rakenteita.

Kurvinen on siinä oikeassa, että kuntaliitoksilla ei useinkaan ole saatu aikaan säästöjä toivotussa mittakaavassa.

– Haluan kuulla, miten ne säästöt tulevat. Tulee vain hallinnollinen kaaos joksikin aikaa.

Esimerkiksi sote-uudistuksen asiantuntijaryhmä ja kokoomus, vihreät ja Liike nyt ovat esittäneet hyvinvointialueiden määrän karsimista. Kurvinen sanoo, että keskusta ei ole hirttäytynyt hyvinvointialueiden nykyiseen määrään.

– Voi olla, ettei tämä ole lopullinen määrä alueita. Täytyy katsoa, mihin kehitys vie. Mutta minulla on se käsitys, ettei niiden yhdistäminen toisi säästöjä. Päinvastoin alkuvaiheessa tulee kuluja, kun tulee IT-kuluja ja palkkaharmonisointia.

Entä ne työpaikat?

Keskustan visiossa julkinen sektori olisi ”virtaviivaisempi” eli suomeksi sanottuna työllistäisi nykyistä vähemmän ihmisiä. Ensin tekoäly veisi osan työpaikoista ja sitten keskusta veisi osan jäljelle jääneistä työpaikoista pois kasvukeskuksista.

Kurvista kuvattu kehitys ei huolettaisi. Hän näkee ratkaisuna modernit etätyökäytännöt.

– Pidän todella vanhanaikaisena ja takaperoisena sitä, että valtionhallinnossa toteutetaan todella tiukkoja etätyökäytäntöjä. Miksei valtionhallinnon asiantuntijatyötä voi tehdä etänä, jos nettiyhteydet ovat kunnossa? Asiakaspalvelu ja esihenkilötyö ovat tietenkin eri asia, ne katsottaisiin erikseen, hän pohtii.