Presidentti Alexander Stubb on tiiviissä yhteyksissä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa. Hän kertoi IS:n haastattelussa pitävänsä joitakin aiheita julkisuudessa tämän pyynnöstä. Lisäksi Stubb evakuoitiin pommisuojaan viimeisimmän Ukrainan-vierailun aikana.
Presidentti Alexander Stubbin ehdotukset Venäjä-yhteyksien avaamisesta ja Supon uudistamisesta jakavat kansanedustajia.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto kyseenalaistaa, miksi Suomen pitäisi yksin avata keskusteluyhteys Venäjälle.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen näkee rajavaltiolla erityisen intressin kestävän ratkaisun löytämiseen.
Kansanedustaja Juha Mäenpää tyrmää Stubbin Supo-ehdotuksen ja toteaa, että ehkä presidentti on katsonut liikaa salapoliisisarjoja.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb toivoi IS:n haastattelussa, ettei Suomen ja Venäjän välille tule rakentaa uutta rautaesirippua. Stubb on pitänyt kesän ajan yllä keskustelua Venäjä-yhteyden avaamisesta.
Stubbin puheet jakavat kansanedustajia.
Alexander Stubb vihjaa: Joku on keskustellut Venäjän kanssa
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok) sanoo, että kylmän sodan aikaista, Eurooppaa jakanutta rautaesirippua kaipailee tuskin kukaan. Mutta siihen ei voi vaikuttaa Suomi yksin, hän toteaa.
– Venäjä on eristänyt itsensä ja Valko-Venäjän, ja on täysin sen omista toimista kiinni, kuinka avoimet ja välittömät suhteet muulla Euroopalla voi Venäjään tulevaisuudessa olla, hän sanoo.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb haluaisi Suomen ulkopoliittisesta linjasta joustavamman. Hänestä avain rauhaan Ukrainassa voi olla keskusteleminen Venäjän kanssa. Kuva: Lauri Karo / IS
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) sen sijaan näkee vastuuta ja vaikutusvaltaa olevan myös Suomella.
– Olisi aika onneton tilanne, jos vuosikymmeniä nämä yhteydet olisivat ttuina. Avautuminen vaatii muutoksia Venäjällä, mutta meillä rajavaltioilla on erityinen intressi kestävän ratkaisun löytymiseen.
Stubbin mielestä Suomen ulkopolitiikassa edetään liian usein yhden jähmeän linjan mukaisesti, kun pitäisi luovia joustavasti. Suomen tulisi hänen mielestään pohtia, onko Venäjä-suhteiden avaamisesta maallemme hyötyä vai haittaa, ja toimia sen mukaisesti.
Johannes Koskinen (sd). Kuva: Outi Pyhäranta / HS
Koskinen näkee hyötynä ainakin kaupankäynnin, olisihan normaalioloissa Suomen rajan lähettyvillä miljoonakaupunkeja, joista ainakin ennen on virrannut turisteja. Se tekisi hyvää Suomelle, jos Venäjä olisi rauhanomainen naapuri, hän painottaa.
Perussuomalaisten edustuksesta puolustusvaliokunnassa IS tavoitti Juha Mäenpään, joka muistuttaa hänkin Suomen ja Venäjän läheisistä taloudellisista väleistä. Hän kertoo olleensa itsekin aikoinaan Neuvostoliitossa ja Venäjällä töissä.
Mäenpää kuitenkin katsoo, että kauppasuhteet Venäjälle avautuvat liike-elämän vetäminä lähivuosina ”automaattisesti”. Hän ei näe, että poliittisen yhteyden avaamista tarvitsisi koordinoida.
Juha Mäenpää (ps). Kuva: Antti Hämäläinen / IS
– Suomi avaa ne omalta osaltaan, ja muut maat omalta osaltaan, Mäenpää sanoo.
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja entinen puolustusministeri Mikko Savola (kesk) taas kavahtaa kaupan avaamisen ajatusta lähivuosina.
– Niin kauan kuin Venäjä varustautuu tuossa rajan takana, kaikki skenaariot pitää ottaa huomioon. Suomalaisten turvallisuus on ykkösasia, hän sanoo.
Stubbin ajatus tosin on nimenomaan se, että keskusteluyhteyden avulla päästäisiin rauhanneuvottelupöydän ääreen nyt, kun Ukrainalla menee rintamalla paremmin kuin sodan alussa. Maailmassa ei voi vallita ikuinen mykkäkoulu, presidentti sanoi.
Autto ei näe asiaa samoin kuin Stubb.
– Pohdiskelen ääneen, että mitä puhuttavaa Suomella on Venäjälle. Suomi kyllä tuomitsee Venäjän, mutta minusta diplomaattista taitoa olisi vaikuttaa meidän isompien liittolaistemme toimintaan, jotta he hoitavat tämän, ja hoidamme tämän yhdessä. En tiedä, miksi meidän täytyy omin päin mennä sinne toitottamaan, Autto sanoo.
Hän myös näkee, että sota on olemassa nimenomaan Kremlin takia, jolloin keskusteluyhteyden avaaminen ei sinänsä auta.
Heikki Autto (kok). Kuva: Juri Rings / HS
– Kaikkein toivottavinta olisi, että venäläiset ottaisivat kohtalon omiin käsiinsä ja vaihtaisivat Putinin pois.
Savola on samaa mieltä Auton kanssa. Hänestä aloitteen on tultava Euroopan suurilta mailta kuten Britannialta, Saksalta tai Ranskalta.
Lisäksi keulahahmon on hänen mielestään oltava virkaa tekevä, ei esimerkiksi entinen valtionpäämies.
– Putin tietysti haluaisi sellaisia keskustelukumppaneita, joilla ei olisi kotimaan tai Euroopan politiikassa aitoa päätösvaltaa, hän pohtii.
IS:n haastattelussa Stubb myös vihjasi, että jonkinlaisia poliittisen tason keskusteluita on jo käyty Venäjän kanssa, tosin Suomi ei ole ollut toisena osapuolena. Hän ei halunnut avata asiaa enempää.
– Meillä on puolustusvaliokuntana tarkoitus tavata presidenttiä lähiaikoina, niin sittenpä tuo kuullaan, mitä hän tässä mahdollisesti tarkoitti, Autto kommentoi asiaa.
”En tiedä, miksi meidän täytyy omin päin mennä sinne toitottamaan.”
Venäjä-keskusteluyhteyksien lisäksi Stubbilla on toinenkin toive.
Hän haluaisi suojelupoliisin tuottavan enemmän tiedustelutietoa ulkomailta. Hän tekisi laajan selvityksen siitä, miten Suposta saataisiin sellainen kuin brittien MI6.
MI6 keskittyy Britanniassa ulkomaan tiedusteluun. Erillinen MI5 puolestaan vastaa maan sisäisestä tiedustelusta. Supon sijainnista eri ministeriöiden välillä käytiin tällä viikolla poliittinen mittelö.
Stubbilta varoitus Yhdysvaltojen kehityksestä: ”Meillä ei ole Suomena varaa sellaiseen”
Koskinen ja Savola ovat sitä mieltä, että Suomi kyllä hyötyisi siitä, jos Supo tuottaisi nykyistä enemmän tiedustelutietoa ulkomailta. He näkevät oman tiedonsaannin lisäksi tärkeänä vaihtokaupan, jota tiedoilla voitaisiin käydä.
– Kun pystymme tuottamaan tietoa, pystymme saamaan sitä myös entistä paremmin liittolaisilta, Savola tiivistää.
Molemmat nostavat kuitenkin esiin kustannuskysymyksen, sillä Supon tehtävien laajentaminen vaatisi rahaa.
Mikko Savola (kesk). Kuva: Seppo Kärki / IS
Koskinen ratkaisisi asian siten, että Supon rahoitus sisällytettäisiin Naton vaatimaan puolustusbudjettiin, jonka tulee kokonaisuudessaan olla viisi prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Siitä paketista täytyy löytyä riittävä rahoitus myös Supon asianmukaiseen laatu- ja resurssitasoon pääsemiseksi, Koskinen sanoo.
”Ehkä se on nyt katsonut liikaa televisiota, jotain salapoliisisarjoja.”
Autto sen sijaan nostaa esiin sen, olisiko presidentin ehdotus Suposta edes mahdollinen.
Hän huomauttaa, että suomalaista tiedustelua sitoo maamme legalistinen eli kirjoitettua lakia painottava oikeusjärjestelmä. Tärkeillä tiedusteluliittolaisilla eli Britannialla ja Yhdysvalloilla oikeusjärjestelmä taas perustuu ennakkotapauksiin, mikä mahdollistaa suuremman liikkumavaran.
– Presidentti Sauli Niinistökin on sanonut julkisesti, että tästä kulttuurierosta johtuen tarvitsemme liittolaisten tiedusteluapua, Autto sanoo.
– Täytyisi käydä periaatekeskustelu, voidaanko suomalaisille viranomaisille ylipäätään antaa valtuuksia, joilla päästään sellaisiin tuloksiin kuin brittien ja yhdysvaltalaisten tiedustelupalvelut pääsevät. Eli ihan nopea muutos ei ole realistinen, mutta erilaisten perustuslakimuutosten kautta sitä voidaan saada, hän lisää.
Tällä hetkellä tiedusteluoikeuksia pyritään laajentamaan Suomessa. Lakihanke vaatii perustuslain muutosta.
Hallitus haluaa ulottaa tiedustelun kansalaisten koteihin – Sdp:n kanta ratkaisee
Mäenpää tyrmää Stubbin Supo-ajatuksen täysin.
– Ehkä se on nyt katsonut liikaa televisiota, jotain salapoliisisarjoja, hän sanoo.
Mäenpään mielestä Supo on hyvä tällaisenaan, kun se pitää yhteyttä kansainväliseen kenttään. Hän ei muuttaisi sitä.
– Ei niistä mitään agentteja nyt tarvitse ruveta rakentamaan.
