Sikarutto lyö Suomen vientiä: Vienti pysähtyi noin 30 miljoonan euron edestä

Afrikkalainen sikarutto on aiheuttanut vientiesteitä, mikä voi johtaa miljoonamenetyksiin, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) kertoo ministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Tämänhetkisellä tartuntavyöhykkeellä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella ei ole merkittävää sikataloutta.

Kaikkialta muualta paitsi tuolta vyöhykkeeltä sisämarkkinakauppa on sallittua EU- ja EFTA-maihin.

Ongelmana ovat EU:n ulkopuoliset vientimaat, jotka suhtautuvat sianlihan ja muiden sianosien vientiin tarkemmin.

Ministeri Essayah kertoo, että osan näistä maista kanssa on saatu neuvoteltua ”alueellistamissopimuksia” eli sopimuksia, joilla vienti voi jatkua tartuntavyöhykkeen ulkopuolelta.

On kuitenkin yhä muutamia merkittäviä vientimaita, joiden kanssa alueellistamissopimusta ei ole saatu sovittua.

Vienti on pysäytetty muun muassa Kiinaan (16,3 miljoonan euron vienti), Japaniin (7,6 miljoonaa) ja Taiwaniin (3,2 miljoonaa). Lisäksi on muita pienempiä maita. Yhteensä tämä tekee noin 30 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä näissä maissa on käytännössä käynnissä vientikielto, joka koskee koko Suomen sikataloutta.

– Meidän puolelta näitä neuvotteluja voitaisiin varmasti hetikin jatkaa, mutta on selvä, että näillä mailla on totta kai heidän omatkin ehtonsa. He palaavat sitten myöhemmin näihin neuvotteluihin. Se on sieltä päästä kiinni, Essayah sanoo.

Niin kauan kuin kielto on voimassa, tätä vientiä yritetään suunnata jonnekin muualle.

– Kiinan viennistä iso osa on tällaisia sikojen korvia ja muita osia, joita meillä täällä Suomessa ei ole ruokana, tilaisuudessa kerrottiin.

Ruokavirasto suhtautuu sikaruttotilanteeseen varovaisen toiveikkaasti.

Keskiviikkoon mennessä on todettu 19 positiivista sikaruttotapausta, mutta tartuntavyöhykkeellä tai ydinalueella on tutkittu myös yhdeksän negatiivista tapausta.

– Se antaa meille ehkä vähän semmoista pientä toivoa siitä, että tauti ei olisi ihan valloillaan siellä, että voisi ajatella, että tämä voisi olla tuorekin tartunta meillä, eläinlääkintäjohtaja Taina Aaltonen kertoo tilaisuudessa.

Tilanteen seurantaa jatketaan ja villisioista pyritään saamaan näytteitä, jotta laajempi tilannekuva tarkentuisi.

Olennaisena sikaruton laajenemisen estämisessä on villisikojen pitäminen mahdollisimman paikallaan. Tähän on yritetty vaikuttaa pitämällä alueella koirat kiinni, välttämällä muun muassa metsätöitä ja jopa ruokkimalla eläimiä, jotta ne eivät liikkuisi.

Torjunnan arvioidaan kuitenkin kestävän hyvän tovin.

– Vähintään vuosi, luultavasti pidempään. Torjunta vaatii järjestelmällisyyttä, suunnitelmallisuutta ja luultavasti matkan varrella tulee vastoinkäymisiä ja takaiskuja, mutta niistäkin selvitään yksi kerrallaan, kommentoi Ruokaviraston osastonjohtaja Terhi Laaksonen.

Tartuntavyöhykkeiden purkamisen aikatauluista ei pystytä vielä kertomaan mitään konkreettista, vaan tilannetta yhä tarkastellaan.